Anette Karlsson Aidosti Kiinnostunut

Kaikki blogit puheenaiheesta Lappeenranta

Lappeenranta tarvitsee retkeilymajan

Retkeilymajat on tarkoitettu pienen budjetin matkaajille. Niitä ovat lähinnä opiskelijat ja nuoret perheet. Tätä matkustajaryhmää on väheksytty, koska se ei näytä tuovan matkailutuloja. Se on kuitenkin lyhytnäköistä ajattelua.

Opiskelijoista tulee vuosien myötä varteenotettavia rahankäyttäjiä. Samoin nuoren perheen vanhemmista, kun lapset ovat lentäneet maailmalle. Myös lapsille jää mielikuvia vanhempiensa kanssa vietetyistä iloisista ja onnellisista hetkistä ja ne sitoutuvat paikkaan, jossa ne on koettu. Niinpä näiden reissumatkaajien viihtyvyyteen kannattaa panostaa.

Neuvolan paikka on lähellä kotia

Eksote on keskittänyt neuvolatoimintaakin. Siinä touhussa mm. Kourulasta lopetettiin neuvola. Virallisena syynä oli neuvolatilojen homeisuus, mutta olen käsittänyt, että neuvolaa ei ole tarkoitus tuoda takaisin.

Kansanedustaja kaupunginvaltuustossa

Kuntavaalien alla on kysytty, miten kansanedustaja voi olla samaan aikaan valtuustossa ja hoitaa molemmat tehtävänsä kunnialla. Vastaan tähän omasta näkökulmastani. Kirjoitus koskee erityisesti Lappeenrantaa, mutta monet asiat siinä vaikkapa valtionosuuksien suhteen ovat yleistettävissä valtakunnan tasolle.

Huhtiniemen alue kaavoitettava uudelleen!

Lappeenrannan kaupunki on lähiaikoina aloittelemassa Huhtiniemen hiihto- ja urheilukeskuksen asemakaavaa. Tällä hetkellä alueesta ei ole asemakaavaa lainkaan.

Talvisin Huhtiniemen hiihtoladut ovat kierrelleet myös leirintäalueen rinteissä. Tämä leirintäalueen ja Huhtiniemen hiihto- ja urheilualueen talvinen yhteiselo on lisännyt huomattavasti hiihtolatujen kapasiteettia, jota nyt vielä on alueella valaistuna noin 10 km.

Ilmaiset nastat yli 65-vuotiaille

Monessa suomalaisessa kunnassa on viime vuosina tarjottu ilmaiset nastat ikäihmisille. Naantalissa liukuesteitä on tarjottu jo kolmen vuoden ajan, ja Nokialla valtuustoaloite ilmaisista nastoista meni läpi runsas vuosi sitten. Kokemukset ovat olleet pelkästään hyviä. Kaatumisia on onnistuttu ehkäisemään, mikä on säästänyt julkisia varoja, ja ennen kaikkea vähentänyt kaatumisista koituvaa harmia.

Lisää kerroksia Kourulan mataliin kerrostaloihin!

Tammikuun alkupuolella oli esillä Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030 -esitys. Se kattaa myös Kourulan alueen ympäristöineen. Sen mukaan Kourulan alueelle esitetään asutuksen tiivistämistä – lisää rakennusoikeutta.

Kourulan kaksikerroksisten kerrostalojen rakentaminen toteutettiin 1970-luvulla ns. aluerakennuskohteena. Silloiset lentotoimintaan liittyvät rajoitukset eivät sallineet tälle alueelle korkeita rakennuksia. Nyt alueelle voidaan rakentaa entistä paljon korkeampia rakennuksia.

Suurkouluja ei pidä pelätä

Kävin ala-asteen alle 50 oppilaan kyläkoulussa. En voi väittää, ettenkö olisi saanut laadukasta opetusta, mutta voin kertoa, että riskini syrjäytyä oli varmasti suurempi kuin isoissa kouluissa opiskelevilla. Kukin voi itse miettiä, millaista olisi, jos saisi kuuden vuoden ajan valita kaveripiirin paristakymmenestä henkilöstä lähialueella.

Kouluikäisten kaverisuhteet ovat yleensä peräisin juuri koulusta, naapurustosta tai harrastuksista. Jos lapsi opiskelee kyläkoulussa, lienee selvää, ettei omanikäisiä kavereita lähialueella juurikaan asu.

Yksityisautoilun tulevaisuudesta

Eevi Kinnunen kirjoittaa yksityisautoilusta kolumnissaan Etelä-Saimaassa. Hänen mukaansa sitä puolustavilla puheilla ei ole mitään tekemistä todellisten tarpeiden kanssa, ja autoilua kannatetaan täysin arvo-ja tottumissyistä. Kinnusen mukaan pienikin “kruisailun” rajoittaminen nähdään tahallaan porttina totaalikieltoon. Lähes koko Suomi on rakennettu autoilun ehdoilla, ja suunnilleen joka paikkaan pääsee tai on päästävä ajamaan autolla.

Kaupunki ei halua kilpailuttaa oikein

Lappeenrannan kaupungin uusimpien rakennushankkeiden kilpailutuksissa voittajaksi on noussut virolainen yritys. Kaupunki ei kilpailutuksia tehdessään ajattele hankintojen kokonaistaloudellisia vaikutuksia, vaan lyhytnäköisesti hankkii suunnittelutyön sieltä, mistä sen halvimmalla saa.

Venäläisten osalta kysymys on muustakin kuin kiinteistökaupoista

Viime vuonna eräässä tilaisuudessa Suomessa toimivan venäläisseuran edustaja antoi ymmärtää, että venäläiset alkavat vaatia kaksikielisyyttä niissä kunnissa, joissa venäläisten määrä ylittää 3000 asukkaan rajan. Tämä raja lähestyy Imatralla, Lappeenrannassa ja Kotkassa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä