Anette Karlsson Aidosti Kiinnostunut

Kaikki blogit puheenaiheesta Ylioppilaskirjoitukset

Tasa-arvo korkeakoulujen opiskelijavalintoihin

Ylioppilastodistuksen painotusta korkeakouluihin hakiessa painotetaan Suomessa, mikä on herättänyt vilkasta keskustelua niin nuorien, akateemikkojen kuin vanhempienkin keskuudessa. Kiivasta keskustelua ollaan käyty pääsykokeiden ja ylioppilastodistuksen merkityksistä korkeakouluopintoihin. Molemmissa on puolensa.

Nuori, sinun ei tarvitse olla huippusuorittaja, etsi rauhassa oma polkusi

Geelitukkainen lukiolais-Ozan oli koviskuoren alla pelokas ja hämmentynyt tyyppi. Sain ylioppilaslakin rimaa hipoen. Minulla on kaksi A:ta ylioppilastodistuksessani. Välivuodet vietin tiskaamalla, tarjoilemalla ja myymällä kännyköitä. Halusin tehdä jotain, mutta minulla ei ollut hajuakaan siitä, mitä tai miten.

Ajattelin vuosia, etten ole niin onnistunut niin hyvin kuin olisi pitänyt. Ystäväni pääsivät opiskelemaan ja etenivät elämässään, kun minun elämäni laahasi. On oikeastaan monen sattuman ja ihmeen summaa, että olen tässä nyt.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto - miten se pitäisi järjestää?

Opetusministeriö on selvittänyt englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestämistä.  Englanninkielisen yo-tutkinnon tarkoituksena olisi edistää opiskelijoiden liikkuvuutta, parantaa kielitaitoa ja ennen kaikkea parantaa vieraskielisten asemaa toisen asteen koulutuksessa. Toissijaisina tavoitteina on edistää suomalaisen ylioppilastutkinnon kansainvälistä arvostusta, edistää aivotuontia sekä koulutusvientiä.

 

Yo-kokeessa ei ole soveliasta pohtia lain rikkomisen oikeutusta

Tämän vuoden äidinkielen yo-kokeessa on ollut tehtävänä pohtia lain rikkomisen oikeutusta. Toisin sanoen sitä, onko joskus oikein rikkoa lakia. Mielestäni lakia ei ole oikein rikkoa missään tapauksessa. Miksi säädettäisiin lakeja jos niitä ei kukaan noudattaisi?

Ei ruotsin pakolliselle yo-kokeelle

YLE uutisoi tiistaina 21.03.2017 Juha Sipilän suhtautuvan varovaisen myönteisesti ruotsin kielen ylioppilaskokeen palauttamiseen pakolliseksi. Pääministeri Sipilä on sanonut YLE:n mukaan ajatushautomo Agendalle, että asiasta ei ole käyty keskustelua, mutta ehkä pitäisi käydä. Uutinen väittää taustalla olevan ajatus, että pakollinen ylioppilaskoe voisi parantaa viranomaisten ruotsin kielen taitoja. Ruotsin kielen pakollisuus poistui ylioppilaskokeesta vuonna 2005.

 

Suomalaista peruskoulua on tahallaan tärvelty viime vuosina

Suomalainen peruskoulujärjestelmä on perustettu vaiheittain 1970-luvulla korvaamaan aikaisempaa erilliskoulujärjestelmää ja se on ollutkin menestystarina, koska nuorten yleinen koulutustaso ja mahdollisuus ammattipätevyyden hankkimiseen kohosi samoin kuin monet aikaisemman järjestelmän koulutukselliset umpiperät poistuivat tai vähenivät.

Pääsykokeisiin ei saa kajota, ministeri Grahn-Laasonen!

Viime aikoina pääsykokeiden mielekkyys on joutunut puntariin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan pääsykoekirjojen pänttäämisessä ei ole mitään järkeä, ja siitä tulisi päästä pikimiten eroon. Opetusministerin tavoitteena on korkeakoulujen valintakokeiden painoarvon pienentäminen ja ylioppilastutkinnon merkityksen kasvattaminen korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. Opiskelijavalintojen tehostaminen ja pääsykoerumban keventäminen ovat lähtöisin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n sylttytehtaalta.

Ylioppilaskirjoitukset vs Pääsykokeet

Ylioppilaskirjoitukset ovat perinteikäs lukioinstituutio, jota monet ihmiset pitävät suuressa arvossa, vaikka tänä päivänä ylioppilaaksi kouluttautumisella ei ole samanlaista statusta nostavaa arvoa, kuin joitakin vuosikymmeniä sitten, jolloin ylioppilaat olivat kovan luokan ihmisiä ja kouluttautujia. Kirjoitukset vievät lähes kaiken opiskelijoiden huomion viimeisenä lukiovuotena. Niiden hyödyistä ja haitoista voidaan olla montaa mieltä. On helppo kysyä, ovatko ylioppilaskirjoitukset ja pääsykokeet peräjälkeen liikaa nuorille itseään etsiville elämänaluille?

Talkoohenkeä mielenosoituksen keskellä

Ammattijärjestöt järjestävät tulevana perjantaina 18.9 mielenilmauksen hallituksen tekemiä uudistuksia vastaan. Mielenosoitukseen osallistuvat niin päiväkodit, koulut, junat, bussit sekä useat muut palvelut. Lakkoilijat ovat hallituksen tekemiä uudistuksia vastaan, ja vaativat uudistusten perumista. Mielenosoitusta ei kuitenkaan olla mietitty kunnolla loppuun asti.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä