*

Anette Karlsson Aidosti Kiinnostunut

Kaikki blogit puheenaiheesta Vanhempainvapaat

Isyys on tahtokysymys

Julkisuudessa on keskusteltu paljon kahdesta helsinkiläispäiväkodista, joissa isänpäivä oli muutettu läheisen päiväksi. Asiaa pohdittuani tulin samaan lopputulokseen kuin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, jonka mukaan isänpäivästä ei tule luopua. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tietävät kyllä miten toimia jos ryhmässä on lapsi, jolla ei syystä tai toisesta ole isää. Isänpäivä voi myös auttaa lasta käsittelemään surua, jolloin on tärkeää, että lapsen tunteita ei lakaista maton alle, vaan asia käsitellään lapsen kanssa.

Perhevapaissa ei ole enää syytä isä- ja äitikiintiöille

Viimeistään nyt, eli sukupuolineutraalin avioliittolain astuttua voimaan, on kai myös lasten vanhemmille osoitetuissa tuissa aika luopua sukupuolisidonnaisista tukimuodoista. Perheessähän ei tarvitse olla äitiä, jotta siellä olisi lapsi. Äitiysrahan kesto on nykyisin 105 arkipäivää, isyysrahan taas 54 arkipäivää. Olisiko esimerkiksi tasajako 75/75 vanhempien kesken (sukupuolittamatta) oikeudenmukaisempi? Vanhempainvapaiden osalta korjausliike on helpompi.

Ruotsalainen tasa-arvopakko

En voinut olla läiskimättä otsaani spedelyönneillä luettuani MTV:n uutisen, jossa kerrotaan, että naiset hoitavat Ruotsissa edelleen lapsia huomattavasti miehiä enemmän (MTV Uutiset 5.3.2017). 

 "Virkamiesten keskusjärjestön (TCO) viime vuoden tilastojen mukaan naiset käyttivät viime vuonna peräti 70 prosenttia vanhempainvapaaseen ja sairaan lapsen hoitoon tarkoitetuista päivistä Ruotsissa.  

Naisen paikka

On tässä nyt jo vuosia, vuosikymmeniäkin ehditty tuumailla tätä vanhempainvapaiden kustannusten jakamista tasaisemmin. Pieniä parannuksia on toki tehtykin, mutta todelliset uudistukset eivät oikein tunnu etenevän.

Sekä kotihoidontuki että subjektiivinen päivähoito-oikeus ovat arvokkaita

Koko syksyä on sävyttänyt ankarat kiistat vanhempainetuusjärjestelmistä, erityisesti kotihoidontuesta ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, mutta sivupuheenvuoroissa on mainittu myös "keskituloisten etujen" kuten lapsilisien ja ansiosidonnaisten vanhempainpäivärahojen leikkaamista. On hyvä huomata, että Suomen nykyiset vanhempainetuudet eivät ole köyhäinapua eikä niitä ole sellaisiksi tarkoitettukaan,vaan ne ovat syyperusteisia etuuksia, joilla yritetään tasoittaa perheellistymiseen liittyviä kannustinloukkuja etenkin hyvin koulutetuissa keskituloisissa ryhmissä.

Onneksi edes EU suojelee synnyttäneitä äitejä!

Keskustelu perhevapaajärjestelmän uudistamisesta ja sen myötä nykyisen kotihoidontuen romuttamisesta käy kuumana. Esimerkiksi Akavan johdossa oletetaan, että raju perhevapaauudistus olisi yksi avaimista naisten työllisyysasteen nostamiseksi. Ministeri Kaj Mykkänen puolestaan twiittasi SAK:n mallille tukea, jota Hesarin pääkirjoitustoimittaja Teija Sutinen oli ehtinyt kehua ”huolella valmistelluksi”.

Keskituloisten sosiaaliturva on hyvinvointivaltion ominaispiirre

Tämän voi katsoa olevan jossakin määrin jatkoa aikaisemmille perustulopohdinnoilleni, kuten edelliselle kirjoitukselleni. Kuitenkin käsittelen tässä sellaista sosiaaliturvan erityispiirrettä, joka on ominainen nimenomaan Pohjois-Euroopassa ja osassa Länsi- ja Keski-Eurooppaa sijaitseville korporatiivisille hyvinvointivaltioille.

Miksi mieheni koti-isyys yllätti?

Perheessämme on alkanut uusi aika. Olen palannut kahden lapsen ja lähes kolmen vuoden tauon jälkeen takaisin työelämään täysipäiväisesti. Miehelläni taas alkoi jakso koti-isänä.

Samaan aikaan hallituksen pitkään vääntämä perhepaketti kaatui. Siinä oli tarkoitus jakaa hoitovapaa (eli se aika, jolloin saadaan kotihoidontukea) tasan vanhempien kesken. Kotihoidontukeen oikeuttavalla hoitovapaalla voi olla siihen asti, kun nuorin lapsi täyttää 3 vuotta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä