Anette Karlsson Aidosti Kiinnostunut

Kaikki blogit puheenaiheesta Hallituksen talouspolitiiikka

Hallituksen talouspolitiikka ei ollut kestävää

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi vuosittaisen arvionsa hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta. Se arvioi hallituksen toimenpiteiden parantaneen työllisyyttä, vaikka vaikutusten suuruutta on vaikea arvioida. Kuitenkin on selvää, että myönteinen taloussuhdanne on ollut keskeinen syy työllisyyden parantumiseen.

Aktiivimallin 4,65 %:n "palautus" - ja muillekin taloustietoisille hyvä vinkki

"Auto pois liikenteestä lyhyeksikin aikaa

Jos auton käyttöön tulee vähänkään pidempiä taukoja, kannattaa auto siirtää pois liikenteestä. Se hoituu kätevästi netissä pankkitunnuksilla. Liikenteestä poistaminen maksaa viisi euroa, eli kun kyseessä on isompi auto, niin liikenteestä poisto kannattaa tehdä jo parin päivän ajaksi.

Malliautona toimivan vanhan Zafiran omistaja pääsee voiton puolelle jo kahden päivän jälkeen. Kymmenen päivän liikenteestä poisto tekee 24 euron säästön." - - (katso koko artikkeli alla)

Kansaneläkeindeksi jää 2018 tasolle ja vaikuttaa yllättävän moneen asiaan

 

Uutiskirje:

"Toimitus Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jätetään tekemättä ja kansaneläkeindeksi pysyy vuoden 2018 tasolla. Muutos on osa valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2018–2021.

Hallituksen säästöpyrkimykset harhateillä

Suomen hallitus ajaa soteuudistusta erityisesti siksi, että sote-palveluiden nousevat kustannukset saadaan kuriin. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäen muistio (päivätty 16.5.2018) osoitti kuitenkin, että hallituksella ei ole minkäänlaisia luotettavia laskelmia sote-uudistuksen tuomista säästöistä. On hämmentävää, että hallitus näin löysin perustein vie sote-uudistusta eteenpäin.

Sipilän sumutus

 

”Tulos tai ulos”, pohtii pääministeri Sipilä. Mitä muutakaan! Talouskasvu ja työllisyyskehitys antavat syytä riemuun.

Sipilän ”talkoiden” saaga alkoi toukokuun lopussa 2015, jolloin talous oli taantumassa. Strategia yhteistä vihollista talouden taantumaa markkinoitiin ”talkoina”. Henkipatosta oli tarkoitus tehdä selvää.

Kaksi Suomea

Yhteiskunnallista keskustelua seuratessa alkaa tuntua kuin Suomia olisi yhden sijasta kaksi. Toinen on se työttömyyden, matavan talouden ja lisääntyvän julkisen velkaantumisen rasittama maa, jonka ankeuttamana me tällä hetkellä elämme.

Pyrkiikö hallitus kääntämään pienituloiset toisiaan vastaan?

Hallituksen perustelut erilaisille säästöpäätöksille ovat olleet hyvinkin perinteisiä, kuten ”säästöjä on tehtävä, koska velkakello tikittää”. Kuitenkin tähän perinteiseen syyhyn vetoaminen ei ole ollut nyt ainoa tekijä. Ensimmäiseksi lähdettiin kaivamaan tavallisten työntekijöiden lompakkoja. Pyrittiin saavuttamaan yhteiskuntasopimus kohtuuttomilla vaatimuksilla, ja kun näihin ei suostuttu, alkoi uhkailu pakkolaeilla. Tällä keinolla annettiin viesti ”olemme valmiita vaikka mihin jos ette anna periksi”.

Talouden oireiden mukaista hoitoa

 

Mikäli on uskominen päättäjiä, niin Suomen talous on kuralla. Noin järjellä ajatellen asiassa on perää: velkaa on liikaa, suurella osalla ihmisiä ei ole työtä, teollisuuden vienti sakkaa yms. - näyttää varsin lohduttomalta.

Kaikki nuo taloutta kurjistavat asiat ovat itse asiassa oireita henkisestä laiskuudesta ja ihmisten pohjattomasta halusta saada lisää asioita, joilla tyydyttää yksilöllisiä tarpeitaan. Oireet realisoituvat erilaisten instituutioiden ja organisaatioiden kautta.

Oikeistopuolueet ovat markkinatalouden pahin vihollinen

Oikeistopuolueet ovat vedonneet markkinatalouteen ja sen tehokkuuteen koko olemassaolonsa ajan. Vapaa markkinatalous olisi ideaalinen järjestelmä, jossa kysyntä ja tarjonta muodostavat aina hintajouston avulla tasapainon, ilman ulkoisia häiriötekijöitä. Nyky-yhteiskunnassa markkinauskovaiset syyttävät toimimattomuudesta valtion sääntelyä sekä työehtosopimusten yleissitovuutta.

Omituisia lukuja

Hallituksen tavoitteena on tuoreen kehyspäätöksen mukaan Suomen työllisyysasteen nostaminen 68 prosentista 72 prosenttiin eli 110 000 uuden työpaikan luominen. Kilpailukykysopimuksen toteutuessa hallitus arvioi ennustetun kasvun ja jo päätettyjen toimien perusteella tavoitteesta toteutuvan runsaat puolet.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä