Anette Karlsson Aidosti Kiinnostunut

Vuoroasumisen tulee olla aito vaihtoehto

Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin, mutta nykylainsäädäntö vaikeuttaa eroperheiden lasten kohdalla tämän oikeuden toteutumista. Vaikka yhä useammat vanhemmat päätyvät erotilanteessa siihen, että lapset asuvat yhtä paljon molempien vanhempien luona, on kuitenkin vain toisella vanhemmalla mahdollisuus saada yhteiskunnalta tukea. Se aiheuttaa usein jo valmiiksi tulehtuneisiin erotilanteisiin lisää riitoja.

Lasten vuoroasumista selvittänyt työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministereille toukokuussa. Raportista ilmenee, että keskeisimmät muutostarpeet liittyvät huoltajille meneviin etuuksiin. Vaikka hoitokulut ja vastuu lapsesta jakautuvat tasan huoltajien kesken, silti yhteiskunnan tuet suunnataan vain yhdelle huoltajalle. Esimerkiksi lapsilisää ei voida jakaa viranomaisen toimesta huoltajien kesken ja lapsi huomioidaan vain yhden huoltajan asumistuessa, vaikka vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus ja sopimus vuoroasumisesta. Lapsi tarvitsee riittävästi tilaa, eikä vuoroviikkoasumista voi siksi toteuttaa pienessä yksiössä. Kaikilla vanhemmilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa vuoroasumista, vaikka halua olisi.


Lain mukaan lapsella voi olla vain yksi väestörekisteriin merkitty kotiosoite, josta hänelle myönnetään muun muassa maksuton koulukuljetus. Lain ja vuonna 2006 tehdyn korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta muusta kun väestörekisterin mukaisesta osoitteesta vastaavat huoltajat. Vuoroasumisen kannalta tämä on haasteellista, sillä kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa itse tai kustantaa lapsen kuljetusta kouluun. Kunnilla on kuitenkin oikeus tarjota koulukuljetus useammasta osoitteesta, mutta velvoitetta ei ole. Tähän tarvitaan muutos.

Selvityksiä on tehty siitä, voisiko kotikuntalakia muuttaa niin, että lapsella olisi kaksi osoitetta. Tämä on osoittautunut ongelmalliseksi. Sen sijaan vuoroasuminen voitaisiin merkitä väestörekisteriin, jolloin erilaisten perheiden tilanne voitaisiin huomioida yhteiskunnallisissa tuissa ja palveluissa nykyistä paremmin. Se olisi hyvä asia.

 

Anette Karlsson

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Missähän jamassa on porvoon lastensuojelu nykyään,kun vielä 2013 ennen sitä ja sen jälkeen siellä hääri sisäpiirien kaverus suhteilla pallinsa saaneet ihan omissa maailmoissaan jossa mielivalta ,pelottelu ja uhkailu olivat normi...Porvoohan sai aviltakin varoituksia ja kaikki muistavat sosiaalityöntekijän joka kavalsi 50 000 euroa.Vieläkö siellä lastensuojelussa on ne samat epäpätevät laittomuuksia harjoittavat tyypit puikoissa,vai ovatko vaihtuneet uusiin?Askolassakin(ei ruotsinkielinen ) alkoi huostabuumi iskemään kun yhtyi porvoon kanssa,jotakin hämärää siellä jostakin kumman syystä löytyy...

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Vanhempani päättivät erota ollessani 10-vuotias. He silloin kysyivät, että kumman luona haluaisin asua. Totesin siinä, että minä en valitse ketään vaan asun molempien luona niin kuin lystään.

Taksikuskille piti ilmoittaa soittamalla, että kummasta paikasta minut noutaa koulumatkalle.

Se sopi vanhemmilleni hyvin ja ne järjestelyt ovat toimineet koko ajan ongelmitta. On se kumma, että ei ole vieläkään vuoroasumista?

Toimituksen poiminnat