*

Anette Karlsson Aidosti Kiinnostunut

Opiskelijat ajetaan konkurssiin

Opiskelijat ovat matalimman sosiaaliturvan saava ryhmä, joka elää köyhyysrajan alapuolella. Tänään opiskelijat osoittavat taas kerran mieltään hallituksen kaavailemia opintotukileikkauksia vastaan. Hallitusohjelmaan kirjattiin pitkällä aikavälillä toteutettava opintotuen 150 miljoonan euron säästötavoite. Samalla hallituksen tavoitteena on nostaa opintotuen kokonaismäärää 1100 euroon kuukaudessa. Lokakuussa nimettiin selvitysmies, Roope Uusitalo, jonka tehtävänä oli laatia esitys, joka ottaa huomioon hallituksen reunaehdot ja opintotukimenojen säästötavoitteen. Selvitys valmistui helmikuun lopulla.

 

Lopputulos ei ollut yllätys. Olihan tämänkin selvitystyön lopputulos jo päätetty ennalta. Selvityksessä opintorahaa esitetään pienennettäväksi lähes sata euroa kuukaudessa eli 338,76 eurosta 250,28 euroon. Lisäksi opintotuen indeksisidonnaisuus poistetaan ja tukeen tehdään myös muita tiukennuksia. Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jolta edellytetään jo nyt lainan ottamista yksityiseltä pankilta toimeentulonsa turvaamiseksi.

 

Tälläkin hetkellä opintotuki on riittämätön täysipäiväiseen opiskeluun ja vaatii lisätulojen hankkimista, mikä osaltaan pitkittää opintopolkuja. Opintolainan ottaminen on tutkitusti yhteydessä sosioekonomiseen taustaan ja opiskelijat eivät halua ottaa lainaa epävarman työllistymisen ja pirstaleisten uraputkien vuoksi. Ei ole mukavaa valmistumisen jälkeen suunnitella perheenlisäystä ja asunnon ostoa, kun taakkana on jo useiden tuhansien eurojen velka.

 

Valmistuin sosionomiksi joulukuussa 2014 ja mieheni valmistui rakennusinsinööriksi kesällä 2015. Minä opiskelin Vantaalla ja mieheni Raaseporissa. Minulla oli työpaikka Helsingissä ja miehelläni Sipoossa. Opintojen ajan asuimme opiskelija-asunnossa Vantaalla ja mieheni kulki päivittäin junalla Raaseporiin. Aikaa hänellä kului matkoihin noin 4 tuntia ja liput maksoivat noin 20 euroa päivässä. Sarjalippu toi hintaan onneksi pientä alennusta. Miehelläni kului siis matkoihin noin 400 euroa kuukaudessa. Vuokraa maksoimme noin 250 euroa per henkilö. Lisäksi rahaa kului pakollisiin tarvikkeisiin, kuten ruokaan ja hygieniatuotteisiin. Opintolainaa meille kummallekin kertyi noin 10 000 euroa.

 

Onneksi meillä oli mahdollisuus asua edullisessa opiskelija-asunnossa ja opiskeluaikanamme opintorahaan ei tehty näin massiivisia leikkauksia. Jos aloittaisimme opiskelun nyt olisimme joutuneet konkurssiin tai opinnot olisivat vähintäänkin viivästyneet reilusti. Kansalaisten korkea osaamistaso on ollut Suomen kilpailuvaltti kautta aikojen. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa näyttää siltä, että lapsemme saavat heikomman koulutuksen kuin me olemme saaneet. Kehityssuunta on huolestuttava.

 

Anette Karlsson

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (58 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Opiskelijoiden tilanteen ajaminen väkisin sellaiseksi, että kaikkien on otettava lainaa selviytyäkseen, on järjetöntä. Mikäli yhteiskunta ei voi paremmin taata työpaikkoja valmistuville kansalaisilleen, niin miksi edes lähteä ottamaan riskiä opiskelemalla? Suomi haluaa osaajia (näin ainakin mainostetaan), mutta nostetaanko kynnys liian korkealle heikentämällä opiskelumahdollisuuksia? Jo nyt opiskelijat joutuvat hankkimaan elantoaan työskentelemällä opintojensa ohella, eikö siinä ole yksi syy opintojen venymiseen? Loppuu ne voimat nuorisoltakin.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Hyvä kysymys. Näin voi tosiaan käydä.

Reijo Jokela

"Jo nyt opiskelijat joutuvat hankkimaan elantoaan työskentelemällä opintojensa ohella, eikö siinä ole yksi syy opintojen venymiseen? Loppuu ne voimat nuorisoltakin".

Jos ajatellaan, että hankkisi 400 euron liäsyksen kuukauden käytettävissä oleviin tuloihin, niin tämähän tarkoittaisi 10 euron palkalla 40 tuntia kuukaudessa, eli alle 10 tuntia viikossa. Miten ihmeessä tällaisella voisi olla minkään valtakunnan vaikutusta valmistumisaikaan?
Koko keskustelu menee niin irrallaan realismista, että ei paremmasta väliä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Tuo työskentely on opiskelijalle kuin työläiselle ylitöitä. Ensin opiskellaan ja sitten työskennellään, iltaisin tai muina opiskelun tarjoamissa "vapaa-ajoissa". Työskentelyaika ei myöskään ole sama kuin työhön käytetty aika, sillä myös siirtyminen työskentelyyn on menetettyä opiskeluaikaa. 10 h lisäys normityöntekijän työaikaan on n. 27%:n lisäys, mutta eihän se ole mitään?

Koska tämä keskustelu ei ole sinusta realismia, niin sitten sitä ei kannattane jatkaa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Oma esimerkkini päiväopiskelusta teknillisessä yliopistossa pari vuotta sitten: erään syksyn opiskelin arki-iltoisin keskimäärin ehkä kolmena iltana viikossa. Yhden periodin aikana luentoja oli kolmena iltana. Mainitun syksyn aikana opiskelin käytännössä myös joka viikonloppu. Muutamia kertoja tunteja kertyi 8+8. Vähäisimmillään taisi olla 1,5 tuntia. Työnteko siihen oheen oli täysin epärealistista.

Jos tuosta halutaan nipistää valmistumisaikoja, arvosanat laskevat. Niin oli jo nyt.

Anette on oikeassa, valmistumisajat pitenevät. Puolet opiskelijoista tekee töitä kouluvuoden aikana (syksystä kevääseen). Puolet ottaa lainaa. Laskelmissa ajatellaan "lainapainotteisuuden" lisääntyvän, mutta ne eivät taida huomioida työpainotteisuuden lisääntymistä.

Taustalla on kuvitelma, että opiskelijat laiskottelevat (tosiasiassa opiskelijat rehkivät, ainakin teknillisessä yo-koulutuksessa). Keskimäärin maisteriksi valmistutaan 6,5 vuodessa. Se ei ole pitkä aika. Se sisältää lopputyön, jonka pelkkä saaminen voi viivästää selvästi valmistumista. Jos jossain on löysiä, niin lopputyön teossa. Osalla se etenee hitaasti. Kirimällä ehkä tuo 6,5 vuotta voisi olla reilu 6 vuotta.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Jos pienenevän opintorahan paikkaa opintolainalla, kertyy velkaa 2400e kolmessa vuodessa. Vieläpä kun tuo laina on matalakorkoista niin en näkisi sitä niin hirveänä mörkönä.

Käyttäjän AnetteKarlsson kuva
Anette Karlsson

Ihmettelen käyttämääsi laskukaavaa, jo nyt opiskelija velkaantuu opintoaikana noin 5000-15000 euron edestä. Esittämäsi summa, noin 2700, tulee siis jo aiemman velkaosuuden päälle. Eli pahimmassa tapauksessa meiltä valmistuu korkeakouluista henkilöitä, joilla on 20 000 euroa velkaa.

Työllistyminen on epävarmaa ja palkka ei välttämättä ole suuri. Esimerkiksi sairaanhoitajan palkka on melko pieni, vaikka heillä tietenkin työllistymismahdollisuudet korkeammat tällä hetkellä kuin esimerkiksi tradenomilla. Nämä esimerkkejä ammattikorkeakoulusta.

Yliopistossa opiskeluaika on pidempi ja näin ollen lainataakkakin suurenee. Esimerkiksi lastentarhanopettajalla ei ole korkea palkka. Toista se on juristeilla tai lääkäreillä.

Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, että kaikista tulee vain juristeja ja lääkäreitä. Kaikenlaista osaamista tarvitaan. Yhteiskunnan panostusta ja tukea nuorten mahdollisuuteen kouluttautua eri alojen osaajiksi tarvitaan. Nyt vähävaraisen perheen lapsen mahdollisuudet kouluttautua ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa heikkenevät.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Ihmettelen käyttämääsi laskukaavaa, jo nyt opiskelija velkaantuu opintoaikana noin 5000-15000 euron edestä. Esittämäsi summa, noin 2700, tulee siis jo aiemman velkaosuuden päälle."

Eikös teikäläisten käsitys ole, että opintorahan yksinään pitäisi olla riittävä, eikä lainaa tarvitsisi ottaa lainkaan? Olen saanut käsityksen että voimassa olevaa opintorahaa alentaessa opiskelijat vasta joutuvat turvautumaan lainaan ja jos siihen ei kosketa, lainaan ei tarvitse turvautua.

Mutta jos lainaa joka tapauksessa tarvitsee, paljonko tilannetta muuttaa 2400e 15000e lainan päälle? Onko 20000e jokin maaginen raja?

Edit. Niinpäs onkin että paikkaaminen lainalla olisikin lähempänä 90e/kk kuin 80e/kk ja tekee kolmessa vuodessa siis n. 2700e.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #6

2,5 vuotta sitten tilanne oli tämä. Vain 40% otti opintolainaa:
http://yle.fi/uutiset/vain_harva_nostaa_opintolain...
Lisäksi:
"...tavoiteajassa valmistuva saa vähentää verotuksessa opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osasta 30 prosenttia. Käytännössä se merkitsee esimerkiksi 10 000 euron opintolainan osalta sitä, että takaisin maksettava rahamäärä pienenee 2 250 eurolla."
Minun käsitykseni mukaan tavoiteajassa valmistunut saa tuon esimerkin perusteella 2 250€ lisää opointorahaa eli otettua lainaa ei tarvitsekaan maksaa takaisin.
Jos lainasumma olisi 22.500€, siitä 6.000€ (30% x 20.000) muuttuukin opintorahaksi.

Käyttäjän AnetteKarlsson kuva
Anette Karlsson Vastaus kommenttiin #6

Kyllä opiskelijat jo tälläkin hetkellä joutuvat turvautumaan opintolainaan. Esimerkiksi oma kokemukseni, joka mukana tässä alkuperäisessä kirjoituksessa.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #10

Onko 2700 (-30%) euroa niin suuri summa, että se ajaa opiskelijat konkurssiin?

Itse säästän asuntoa varten ja parin vuoden päästä pitäisi ottaa velkaa kymmeniä tuhansia, vaikkei ole mitään takeita että työpaikka ja lainanlyhennyskyky säilyvät. Siksi kitinä vajaasta kolmesta tonnista on aivan älytöntä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #13

Mitä enemmän lainaa on otettava, sitä enemmän rikkaiden lapset päätyvät yliopistoon. Tästä oli tuoreeltaan Puheenvuoro-keskustelu.

On eri asia ottaa lainaa tilanteessa, jossa sinulla on työ ja mahdollisesti hyväkin palkka kuin että ei ole työtä lainkaan. Kun päälle laskee näkymät pienipalkkaisesta alasta, on selvää, että lainaa korvataan työllä opintojen lomassa. Se taas jossain pisteessä alkaa venyttää opintoja tai vaihtoehtoisesti laskee arvosanoja, riippuen opiskelijan valitsemasta strategiasta ongelman ratkaisemiseksi. Minulle kertyi velkaa 2700 euroa, otin viimeisenä vuonna 2013, joka odottaa edelleen maksajaansa.

Tuosta verovähennyksestä ei taida moni tietää, joten se ei tällöin vaikuta ihmisten päätöksiin.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #15

Kummassako on isommat riskit: a) vastavalmistunut opiskelija vailla työtä ja velkaa 2700e vai b) jo työssäoleva (keskimääräisellä) palkalla pienessä firmassa ja velkaa vaikka 80000e? Onko vastavalmistuneella pienempi mahdollisuus löytää töitä kuin työssäkäyvällä joutua työttömäksi lainanmaksuaikana?

Elämässä joutuu ottamaan taloudellisia riskejä.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #16

"Kummassako on isommat riskit."

Paha sanoa. Jos aloitetaan vaikka siitä että lakkaat hakkaamasta tuota 2700€:n olkiukkoasi, sillä keskimääräinen opintolaina on jo nyt yli viisi tuhatta ja monella sitä on lähes kaksikymmentätuhatta. Esitetyn muutoksen jälkeen pahimmissa tapauksissa jopa paljon enemmän.

Asuntolaina ei toimi niin että otat lainaa ja jos et kykene sitä maksamaan, jäät velkataakkasi alle musertumaan kädet tyhjinä, vaan se toimii niin että alusta alkean saat realisoitavaa omaisuutta yhtä paljon kuin otat lainaa. Jos jäät työttömäksi, myyt talosi ja maksat velkasi ja aloitat puhtaalta pöydältä. Korkeakoulujen tutkintotodistuksia ei valitettavasti voi myydä opintolainaa vastaavalla summalla jälkimarkkinoilla.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #18

"Jos aloitetaan vaikka siitä että lakkaat hakkaamasta tuota 2700€:n olkiukkoasi, sillä keskimääräinen opintolaina on jo nyt yli viisi tuhatta ja monella sitä on lähes kaksikymmentätuhatta."

Jos perutaan opintorahan leikkaukset, on opiskelijalla edelleen keskimäärin viisituhatta velkaa tai jopa 20. 2700e ei ole niin suuri summa että tilannetta heilauttaa paljoakaan.

"vaan se toimii niin että alusta alkean saat realisoitavaa omaisuutta"

Totta. Mutta ollaan myös mietitty perheen perustamista. Sekin on taloudellinen riski. Siinä tosin omaisuutta ei voi myydä. Kolmas esimerkki on yrityksen perustaminen. Se voi epäonnistua niin että jäljelle jää vain velat.

Miksi opiskelun tulisi olla taloudellisesti riskitöntä kun niin moni muukaan asia elämässä ei ole?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #21

"Mutta ollaan myös mietitty perheen perustamista. Sekin on taloudellinen riski."

Kuinka paljon perheenperustamisvelkaa olette ajatelleet ottaa? Miltä muuten kuulostaisi velkamuotoinen lapsilisä?

"Kolmas esimerkki on yrityksen perustaminen."

Tai sen voi pelata järkevästi ja menettää vain siihen sijoittamansa rahat ilman elämää tuhoavia velkataakkoja.

"Miksi opiskelun tulisi olla taloudellisesti riskitöntä kun niin moni muukaan asia elämässä ei ole?"

Siksi, että mitään tarvetta tuolle potentiaaliselle velkavankeuskierteelle ei ole. Yhtä järkevää olisi että valtio pakottaisi kaikki pelaamaan aina aamuisin erän venäläistä rulettia. Pitäähän sitä nyt rakentamalla rakentaa lisää riskejä kun niitä kerran muuallakin on - loogista!

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #24

"Kuinka paljon perheenperustamisvelkaa olette ajatelleet ottaa?"

Nythän kyse oli taloudellisesta riskistä. Menot kasvavat pitkäksi aikaa eikä tulopuolen säilymisestä ole takeita.

"Miltä muuten kuulostaisi velkamuotoinen lapsilisä?"

Absurdilta. Eiväthän lapset ole sijoitus, joiden voisi odottaa maksavan itsensä takaisin.

"Tai sen voi pelata järkevästi ja menettää vain siihen sijoittamansa rahat ilman elämää tuhoavia velkataakkoja."

Moniko yritys saa alkunsa taskurahoilla? Tietääkseni pääomaa tarvitaan aika reippaasti. Vuosia sitten opiskelujen lopussa meinasin pistää toiminimen pystyyn ja siihenkin olisi mennyt helposti 20000e.

"Siksi, että mitään tarvetta tuolle potentiaaliselle velkavankeuskierteelle ei ole."

Onhan. Valtio ja kunnat velkaantuvat hurjaa vauhtia ja leikkauksia täytyy tehdä ennemmin tai myöhemmin. Miksi muuten puhut velkakierteestä? Opintolainan korot ovat niin matalat ettei sitä tarvitse uudella lainalla paikata.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #29

"Nythän kyse oli taloudellisesta riskistä."

Ei ollut kun velkariskistä. On ihan eri asia puhua potentiaalisesti elinikäisestä velkakierteestä kuin siitä ettei saakkaan ostettua sitä kaksipaikkaista urheiluautoa perheenlisäyksen vuoksi.

"Eiväthän lapset ole sijoitus, joiden voisi odottaa maksavan itsensä takaisin."

Toisille on. Suomessa harvemmin, mutta köyhillä alueilla on edelleenkin ihan tavallista ajatella lapsia "sijoituksena" tulevaisuuteen. Vastaavasti koulutuskaan ei ole kaikille taloudellinen sijoitus, jonka odotetaan maksavan itsensä takaisin.

"Vuosia sitten opiskelujen lopussa meinasin pistää toiminimen pystyyn ja siihenkin olisi mennyt helposti 20000e."

Hyvä jos edes saat noin suurta lainaa vaikka haluaisitkin. Yritysten rahoitukseen on useita keinoja "enkelisijoittajista" Sitran kautta kickstarteriin. Valtavan lainan ottaminen yrittämistä varten on myös täysin typerä riski, johon ketään ei pidä pakottaa(siksi sosiaalituen pitäisi yltää myös yrittäjiin).

"Onhan."

Ei ole. Koko premissi leikkauspolitiikan hyödyllisyydestä on kyseenalainen, sitä ajetaan lähes puhtaasti dogmaattisin perustein ja vaikka tuo hutera premissi hyväksyttäisiinkin, on leikkausten kohdistaminen opintotukeen silti ehkä huonoin mahdollinen idea. Se on yht'aikaisesti sekä leikkaus yhteiskunnan kaikkein pienituloisimmilta, että suora leikkaus tulevaisuudesta. Leikkauksista saatu hyöty on naurettavan minimaalinen, kun taas haitta on potentiaalisesti huomattavankin suuri.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #34

"On ihan eri asia puhua potentiaalisesti elinikäisestä velkakierteestä"

2700 euroa markkinoiden halvinta lainaa ei aiheuta elinikäistä velkakierrettä.

"Vastaavasti koulutuskaan ei ole kaikille taloudellinen sijoitus, jonka odotetaan maksavan itsensä takaisin."

Ehkei kannata sitten kouluttautua kalliisti velaksi huvin vuoksi.

"Valtavan lainan ottaminen yrittämistä varten on myös täysin typerä riski, johon ketään ei pidä pakottaa."

Eihän kukaan pakotakkaan. Itse jätin toiminimen perustamatta.

"on leikkausten kohdistaminen opintotukeen silti ehkä huonoin mahdollinen idea."

Minustakin olisi olemassa parempia leikkauskohteita, muttei tämä leikkaus opiskelijoita konkurssiin aja.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #35

"2700 euroa markkinoiden halvinta lainaa ei aiheuta elinikäistä velkakierrettä."

Velka ei rajoitu 2 700€:n ja kymmenien tuhansien velan päälle pari tonnia voi hyvinkin aiheuttaa ongelmia. Pienemmilläkin velkataakoilla on ajauduttu valtaviin ongelmiin(keskimääräinen ulosottovelka on alle 18 000), joten väitteesi ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

"Ehkei kannata sitten kouluttautua kalliisti velaksi huvin vuoksi."

Totesimme jo että koulutus on "sijoitus" vain osalle, ihan samalla tavalla kuin lasten hankkiminen on joillekin "sijoitus". Kaikille ne eivät ole "sijoitus", toisille ovat. Tuolta osaltaan ne eivät siis eroa toisistaan.

Tuosta seuraa että tismalleen samalla argumentilla voisi perustella velkamuotoista lapsilisää; "ehkei sitten kannata tehdä lapsia kalliisti huvin vuoksi".

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #10

"Kyllä opiskelijat jo tälläkin hetkellä joutuvat turvautumaan opintolainaan. Esimerkiksi oma kokemukseni, joka mukana tässä alkuperäisessä kirjoituksessa".
Tuohon olisi varmaan hyvä lisätä, että noin 40% opiskelijoista ottaa opintolainaa.
Ruotsissa muuten vastaava luku on noin 70%.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #10

Kreikassa opiskelijatytöt joutuvat turvautumaan itsensä myymiseen. Mutta tämä siis terveiset tällaisesta EU-maasta. Lähikaupungissa, joka on myös yliopistokaupunki, saa 20€ koko yön kaikkine erikoisuuksineen.

Eipä sossuja tämäkään tietenkään itketä. Lipposen Pavehan halusi meidät tähän niin tässä ollaan, mutta älkää nyt enää herravarjele itkekö aikaansaannoksianne!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #6

Eihän opintoraha ole missään vaiheessa suunniteltu kattamaan kokonaan toimeentuloa.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #31

Ei varmaan olekaan, mutta sellainen asenne monilla on, että lainaa ei pitäisi joutua ottamaan, vaan muun tuen (opintoraha + asumistuki) pitäisi olla riittävä elämiseen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #36

Kai on tarkoitus, että opiskelijat tekisivät työtäkin loma-aikoina.
Minusta olisi kuitenkin tärkeätä että työttömyyspäivärahallakin elävä voisi käyttää aikansa opiskeluun.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #37

"Minusta olisi kuitenkin tärkeätä että työttömyyspäivärahallakin elävä voisi käyttää aikansa opiskeluun."

Sittenhän kaikkien opiskeljoiden kannattaisi hankkiutua ensin työttömäksi ja alkaa opiskella työttömyystuella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #38

Niinpä, siksi opintotuen pitäisikin vastata peruspäivärahaa. Lainaksi opiskeleminen ei oikein ole tätä päivää.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #39

"Niinpä, siksi opintotuen pitäisikin vastata peruspäivärahaa."

Miksei myös ansiosidonnaista?

"Lainaksi opiskeleminen ei oikein ole tätä päivää."

Aikaisemmissa kommenteissa tuli mielestäni ilmi, että opintolainaa ottaa 40% opiskelijoista, joten kyllä se lainaksi opiskelu on tätä päivää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #40

Opintolaina on tämän päivän todellisuutta, mutta kun työn saanti on epävarmaa opintolainasta voi tulla paha taakka.
Ansiosidonnainen päivärahaa edellyttää määrätyn ajan työssäoloa.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #42

"Ansiosidonnainen päivärahaa edellyttää määrätyn ajan työssäoloa."

Jota voi olla jo kertynyt. Esimerkiksi jos itse jäisin työttömäksi nyt niin olisin oikeutettu siihen. Mikäli saisin opiskella työttömänä vain peruspäivärahalla mutten ansiosidonnaisella, vaikuttaisi se haluuni jatkokouluttautua. Ja sellaisia kannustinloukkujahan haluat välttää?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #43

Mitä varten sinun ei pitäisi saada opiskella ansiosidonnaisella jos joutuisit työttömäksi?

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #44

"Niinpä, siksi opintotuen pitäisikin vastata _peruspäivärahaa_."

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #46

Eli kuuluisiko opintotuen olla täysin vastaava kuin työttömyystuen sisältäen mahdollisuuden myös ansiosidonnaiseen?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #47

Mitä tarkoitat opintotuen mahdollisuudella ansiosidonnaiseen? Jos opinto-aikana ansaitsee niin paljon että se oikeuttaa ansiosidonnaiseen eihän silloin mitään opintotukea tarvitse.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #49

Avataanpas vielä hiukan. Kuvitellaan, että opintotuki olisi yhtä suuri työttömän peruspäiväraha. Jään työttömäksi ja haluan lähteä opiskelemaan kun uutta duunia ei ala löytyä. Minulla on kuitenkin takana ansiosidonnaiseen oikeuttava määrä työssäoloa. Saanko siis opintotukea peruspäivärahan + ansiosidannaisen verran? Jos en, niin eihän se kannusta opiskelemaan. Jos taas saan, niin eikö se aja opiskelijat pätkäopiskeluun, jossa kannattaa ensin ladata ansiosidonnainen täyteen välivuotena työskentelemällä ja sitten nostaa korkeampaa opintotukea?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #55

Eihän nytkään saa opintorahaa jos tienaa niin paljon, että tulee toimeen muutenkin, ei opintoraha ole mikään palkkio opiskelusta. Eihän työttömiä millän tavoin kannusteta opiskelemaan muutoin kun kursseilla joilla jotkut tahot rahastavat. Moni opiskelisi mielummin kuin olisi toimeettomana,
Nythän piti olla mahdollista opiskella myös ansiosidonnaisella määrätyin ehdoin, mutta kuulemani mukaan tähän ei kuitenkaan juuri suostutaan virkailijoiden taholta.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #56

"Eihän nytkään saa opintorahaa jos tienaa niin paljon, että tulee toimeen muutenkin"

Kun jää työttömäksi niin tienaaminen loppuu.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #57

Onhan ansiosidonnainenkin jollain lailla tienattu. Älä saivartele!

Arto Granlund

Kokoomus pyrkii revanssiin, vastustihan se raivokkaasti aikoinaan peruskoulu-uudistustaa jonka seurauksena myös vähävaraisten lapsilla on mahdollista opiskella niin pitkälle kun vain päätä riittää. Suomella ei ole varaa siihen, että yksikin lahjakas lapsi joutuu jäämään korkeasta koulutuksesta paitsi siksi, ettei isäpapalla ole paksua lompakkoa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Arto Granlund

"Suomella ei ole varaa siihen, että yksikin lahjakas lapsi joutuu jäämään korkeasta koulutuksesta paitsi siksi, ettei isäpapalla ole paksua lompakkoa."

Kyllä on. Meillä on akateemisia työttömiä kohta 30 000 ja uutta tulee ulos joka kuukausi. Yliopistojen vaatimustasoa sisäänpääsykokeissa täytyy kiristää.

Suomen yliopistojan taso on kansainvälisessä vertailussa todella huono. Yliopistoista valmistuu siis keskinkertaisuuksia.

Ja sitten tämä "pappa betalar" on täyttä sontaa. Sinne yliopistoon täytyy nyt ensin päästä. Sitten aletaan puhu siitä mahdollisuudesta avustaa lapsensa opiskelua.

Tiedät kai, että verottajalla on vaatimus rajasta jonka saa lapselleen antaa. Opiskeli tai ei. Se on verottomana 3 999 € kolmen vuoden aikana.

Opiskelu on päästä ja tahdosta kiinni. Suomessa se ei ole kiinni rahasta. Opintoja varten otettu laina luo motivaatiota ja nopeuttaa valmistumista.

Jyrki Paldán

"Meillä on akateemisia työttömiä kohta 30 000 ja uutta tulee ulos joka kuukausi."

Ja ei-akateemisia työttömiä vielä suurempi määrä. Työttömyydelle pitää tehdä jotain, ei huuhdella lasta pesuveden mukana. Sivistys ja koulutus on se voima, joka vie Suomea ja koko ihmiskuntaa kohti parempaa huomista. Työttömyys taas on puhdas järjestelykysymys ja sulaa hulluutta.

"Suomen yliopistojan taso on kansainvälisessä vertailussa todella huono."

Onko? Riippuu varmaan mitä mittaria katsoo. Ranking Web Of Universities rankkaa Helsingin yliopiston Euroopan kahdeksanneksi parhaaksi yliopistoksi, paremmaksi kuin yksikään esim. Norjan, Ruotsin, Tanskan, Islannin, Belgian, Ranskan, Italian, Itävallan, Tsekin, Espanjan, Portugalin, Kreikan, Baltian maiden, Slovakian tai Slovenian yliopistoista. Ainoastaan Hollannista, Iso-Britanniasta ja Saksasta löytyy paremmin sijoittuneita yliopistoja. Toisaalla Tampereen Teknillinen yliopisto valittiin vastikään maailman 50 parhaimman nuoren yliopiston joukkoon.

Mikään katastrofi järjestelmä siis ei todellakaan ole yliopistojen laadun suhteen, joskin asia voi kyllä muuttua nykyisellä leikkauslinjalla.

"Ja sitten tämä "pappa betalar" on täyttä sontaa. Sinne yliopistoon täytyy nyt ensin päästä. Sitten aletaan puhu siitä mahdollisuudesta avustaa lapsensa opiskelua."

Ei sinne haeta jos siihen opiskeluun ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Tuo on juuri se seikka, joka saa osan lahjakkaammista jättämään tilaisuuden käyttämättä ja siten - hakijoiden välisen kilpailun löyhennyttyä - päästää vähän vähemmän lahjakkaita "pappabetalar":eita sisään.

"Tiedät kai, että verottajalla on vaatimus rajasta jonka saa lapselleen antaa. Opiskeli tai ei. Se on verottomana 3 999 € kolmen vuoden aikana."

Toisaalta se kymmenen miljoonan tuleva perintö tekee siitä kahdenkymmenen tuhannen euron lainasta paljon siedettävämmän ajatuksen. Siitä tuleekin kiva pikku sijoitus, sen vähävaraisten kokeman koko elämän kestävän velkavankeuden riskin sijaan. Niin ja voivathan vanhemmat taatakin lainan. Tai ostaa kersalleen asunnon opiskeluiden ajaksi.

"Opintoja varten otettu laina luo motivaatiota ja nopeuttaa valmistumista."

Ihanan Neuvostoliittolaista ajattelua. En tosin ymmärrä miksi tuo pakkokeino pitää olla noin hidas ja epävarma, eikö aseistetut vartijat, salainen poliisi, gulaggien pelko ja julkiset teloitukset ajaisi saman asian paljon tehokkaammin?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #19

Jyrki Paldan

Voisit tehdä vaikka väitöskirjan jossa selvität kuinka monta miljonäärin perillistä tai kymmenen miljoonan perinnön saanutta opiskelee jossain Suome viidessätoista yliopistossa.

Samalla voisit selvittää heidän loppututkintonsa arvosanan ja suvun rahan vaikutuksen loppututkinnon suorittamisnopeuteen.

Väität melko kiihkeään sävyyn, että yliopistoon ei haeta, jos siihen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Viime vuonna yliopistoihin haki 73 000 opiskelijaa. Viime keväänä ammattikorkeakoulujen nuorten, aikuisten sekä vieraskielisten koulutusten yhteishaussa oli Opetushallituksen mukaan yhteensä 109 500 hakijaa.Kaikilla hakijoilla oli siis näkemys taloudellisista mahdollisuuksistaan.

Yliopistojen QS vertailussa suomalaisyliopistoista Helsingin Yliopisto sijalla 96, toiseksi paras listauksessa on Aalto-yliopisto sijalla 139 ja kolmanneksi paras Turun yliopisto sijalla 233.

Jyväskylän yliopisto oli sijalla 319, Itä-Suomen yliopisto 347, Tampereen teknillinen yliopisto sijalla 356 ja Oulun yliopisto 358. Vertailussa mukana olleista yhdeksästä suomalaisyliopistosta heikoimmin sijoittuivat Åbo Akademi ja Tampereen yliopisto, kumpikin sijoille 441-450.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #22

"Viime vuonna yliopistoihin haki 73 000 opiskelijaa."

Milloinkas sitä opintotukea oltiinkaan leikkaamassa? Viime vuonna, vaiko tänä vuonna?

Tällä hetkellä mahdollisuudet opiskella ovat suomessa maailman huippua - ja sosioekonomisen aseman vaikutus tutkintoihin pienintä - mutta nämä suunnitellut opintotukimuutokset ovat askel kohti ihan toisenlaista maailmaa. Enemmän velkapohjaisissa ja erityisesti lukukausimaksullisissa korkeakoulujärjestelmissä vähävaraisten mahdollisuudet ovat paljon heikompia ja korkeakoulututkinnot sidonnaisempia vanhempien tulotasoon.

Mitä taas tulee tuohon yliopistorankingiin, olemme nyt käyneet läpi kaksi eri rankingsivustoa, joissa esitetyt listaukset poikkeavat hyvin voimakkaasti toisistaan. Se kertoo jo oman tarinansa noiden yleisten mittareiden käytettävyydestä. Paljon mielekkäämpää on keskustella joko spesifimmistä mittareista, tai ainakin selvittää mitä osaa ko. mittarissa halutaan selvittää. Esimerkiksi mainitsemasi "valmistuneiden taso" jää käytännössä kaikkien mittareiden ulkopuolelle, koska mitään tuollaista on varmaankin täysin mahdotonta mitata. Se ainakin voidaan todeta että esimerkiksi QS-rankingin painottama yliopiston maine - ts. brändi, ei kerro yhtikäs mitään olennaista valmistuneiden "laadusta", mitä sitten ikinä sillä halutaankin tarkoittaa.

Joka tapauksessa toisessa mainitussa rankingissa Suomen yliopisto yltää Euroopan top 8:aan ja toisessa sijalle 38. Jälkimmäisessäkin toki vain kahdeksan maata(viidestäkymmenestä kuudesta!) on edustettuna noissa Helsingin yliopistoa korkeammissa sijoituksissa, joten ei edelleenkään mitään katastrofia ole havaittavissa edes niiden kontekstissa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #23

Jyrki Paldán

Ei ole tarkoitus jatkaa tätä juttua nyt enempää, mutta ensi vuonna, työttömyyden lisääntyessä, opskelijoita ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin tulee olemaan viimevuotista enemmän. Hakuun ei vaikuta opintotuen tai opintorahan taso.

Käyttäjän PekkaRihko kuva
Pekka Rihko

Akateemisten työttömien lisäksi myös ammattikorkeakouluissa, ammattikouluissa ja lukioissa opiskelvat nostavat opintotukea. Ylioppilaat ovat vähemmistössä tukia saadessa.

Jos Suomen yliopistojen taso ihmeteyttää, niin voi katsoa niitä rahasummia jota täällä ja muualla panostetaan yliopiskeluun. Kannattaa myös katsoa huippuyliopiston määritelmiä, esimerkiksi opiskelija-luennoitsija-tutkijasuhteet ovat Suomessa surkeat, eikä näillä rahoilla enempää henkilökuntaa saakkaan.

Tiedät kai, että verottajan vaatimuksia on lapsellisen helppo kiertää, eikä niitä juuri valvota.

1992 silloinen hallitus ja opetusministeriö olivat kanssasi eri mieltä lainan motivaatiosta ja valmistumisen nopeuttamisesta. Mittarit näyttäisivät heidän olleen oikeassa. Kaipaisin faktoja väitteesi tueksi.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Miksi opintolaina ei kelpaa? Erityisesti heidän, jotka elämiseen opintolainaa eivät ota, kannattaa ehdottomasti ottaa opintolaina!

"Opintolainan korko on pieni ja siihen saa automaattisesti valtiontakauksen. Normiajassa valmistuneet saavat 40 prosenttia omavastuuosuuden ylittävästä lainapääomasta anteeksi lainahyvityksenä. Mielessäni onkin käynyt, pitäisikö reputtaa ainakin kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät näilläkään ehdoilla ymmärrä ottaa opintolainaa.

Ehkä pieni laskuesimerkki selventää tilannetta. Jos opiskelija nostaa joka vuosi nykysääntöjen mukaisen maksimimäärän (400€/kk) opintolainaa ja valmistuu viidessä vuodessa, opintolainan määräksi tulee korkoineen reilut 18 000 euroa. Määräajassa valmistuvat saavat tämänsuuruisesta lainasta 6 200 euroa opintolainahyvitystä. Käytännössä siis Kela lyhentää opintolainaa opiskelijan puolesta tuolla summalla. Jos lainan korko on 2 prosenttia, ja opiskelija alkaa lyhentää lainaa vuoden kuluttua valmistumisesta ja maksaa sen takaisin kymmenessä vuodessa, lainan efektiiviseksi koroksi tulee –3,5 prosenttia."

http://www.ekonomilehti.fi/miksi-opintolaina-ei-ke...

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Tosin itse opiskellessani 1998-2000 hain, sain ja olin oikeutettu opintotuen ja opintolainen LISÄKSI toimeentulotukeen, sillä yksinasuvana laskelma jäi normin alle.

Sain siis 300 markkaa toimeentulotukea kuussa, mutta samalla toimeentulotuki korvasi sähköt, silmälasit, lääkkeet, lääkärikäynnit.

Ei opiskelijan tilanne mikään vieras ole. Lipposen demarihallitukset olivat kurjistamisessa oikein aktiivisia.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kaikki hyvin muistakaa, että suomessa on työpaikkoja enemmän tänä kuin ensi vuonna. Velkaa on vähemmän kuin ensi vuonna. Tämä vuosi muistetaan hyvänä jo ensi vuonna.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

AK #10.
Jos lukaiset kommenttini (#8) esimerkin, jossa 6.000€:n osuutta lainasta ei tarvitse valmistuttua maksaa takaisin, se merkitsee sitä, että opiskelija saa yhteiskunnalta 60 kk:n opinnoista, ajoissa valmistuttuaan, lahjaksi keskimäärin 100€/kk läpi vuoden eli enemmän kuin leikattu osa (88,48€).

Siksi ei kannata jauhaa konkurssista, vaan keskittyä valmistumaan laadukkaasti & vauhdilla ja hakeutumaan työelämään, jolla nykyisin tarkoitetaan sdp:nkin hehkuttamaa "työvoiman vapaan liikkuvuuden aluetta", eli koko EU-aluetta, ellei koko maailmaa...

Fiksu totesi, että menee agitaatiolta uskottavuus, vaikka joihinkin uppoaisi... :-))

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Joka tapauksessa edellisten hallitusten päättämät taloudelliset tukitoimet opiskelijoille ovat olleet valtiomme kantokyvylle kestämättömät. Valtionvelan kasvattamisella onnistunut tukipolitiikka on ollut itsepetosta.

Laskun maksamisen aika on nyt tullut. Raha ei kasva puussa. Tämä pitäisi myös siellä SDP:ssä vihdoinkin ymmärtää, jotta säästymme pysyviltä vahingoilta.

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

Noista halvoista koroista tulee mieleen 90-luvun alku, kun itse oli vastavalmistuneena aloittamassa työelämää. Tuolloin pankkien pelastamiseksi nostettiin opintolainojen korkoa muistaakseni eniten. Korko oli vuoden -92 paikeilla 11,5 % ja tähän tuli päälle palvelumaksut joten todellinen korko oli lähellä 20 %:ia.

Opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat ovat osa vuokra-asunto pulaa. Sen ratkaisuun tälläkään hallituksella ei ole lääkkeitä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Omana opiskeluaikanani oli itsestään selvää, että jokainen otti täysimääräisen opintolainan, koska opintoraha oli vain pieni lisä siihen.
Vanhempieni nuoruuden aikana sen kummemmin opintorahaa kuin opintolainaakaan ei ollut olemassa, joten tunsin olevani yhteiskunnan paapoma.

Saavutetuista eduista luopuminen on aina rankkaa, vaikka jäljelle jäisi edelleen ylivertainen tilanne entiseen nähden.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Oletan, että valmistuttuasi sinulla oli tuoreessa muistissa se, että inflaatio söi suuren osan veloista (1970-luvun ja 1980- luvun tilanne). Myös opintoveloista suuri osa "pieneni" inflaation myötä. Nykyisin asia on lähinnä päinvastoin.

Nykyisin velkakuorma vain kasvaa korkojen vaikutuksesta, jos velkaa ei lyhennetä. Korot ovat nyt alhaalla. Ne voivat nousta koska vain. Valtio maksaa 40% opintolainasta, näin kerrotaan. Sitäkin määrää voidaan pudottaa poliitikkojen toimesta koska vain. (Mieleen tulee ns. "koulutuslupaus".)

Kuka tällaisessa tilanteessa voi suunnitella elämäänsä kovin pitkälle?

Nykyisillä opiskelijoilla on sukupolvikokemuksena myös se, että osa-aikaisia työpaikkoja (joiden palkalla voisi elää opiskelupaikkakunnalla) ei vain ole. Ja työpaikat valmistumisen jälkeenkin ovat vähissä.

Oma kokemukseni on, että opinnot ovat ainakin Aallolla niin vaativia, että osa-aikatyön tekeminen usein heikentää opiskelutuloksia. Opintojen ja työn yhteensovittaminen on eri juttu vuonna 2015, kuin vaikka vuonna 1989. Koska:Työn tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet oleellisesti. Tässä yksi karu mielipide aiheesta.

Tuoreessa muistissa on myös se, että korot nousivat 1990 luvulla erittäin nopeassa tahdissa erittäin korkeiksi.

Tai sitten niitä riittävästi tuloja tarjoavia työpaikkoja ei vain ole. Se tilanne voi tietenkin Suomessa muuttua. Silloin tarvitaan osaajia.

Yhteiskunnan kannattaa kouluttaa koko ajan osaajia. Koska tieto ja osaamisen vanhenevat nopeasti.

Viesti, jonka poliitikot antavat opiskelijoille on väärä: Koulutuksesta leikataan. Ja lainalla pitäisi opiskella, kun työpaikkoja ei ole. Avoimia työpaikkoja on murto-osa työnhakijoihin nähden.

Olen opiskellut TKK:lla 1990-luvulla, 1990-luvun puolivälissä ammattiin johtavia erikoisopintoja ja Aallolla 2011-2016, joten jotain perspektiiviä on. 1990-luvulla otin opintolainaa. Tulee mieleen seinäkirjoitus 1990-luvun Tanskasta: "Ikke mere linsesuppe."

En kannata opintolainamallia näillä kokemuksilla lainkaan.

Ehkä niinkin voisi ajatella, että opiskelu on investointi Suomelle.

Vai onko?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Siihen aikaan 70-luvulla valtio ei myöskään maksanut markkaakaan opintolainasta. Ainoastaan takasi. Ja korot olivat korkeammalla kuin nyt, joten kyllä se inflaatiohyödyn kumosi.

Muistanpa vielä, että kun Koivisto pani pankkien lainahanat tiukille, niin pankit yksissä tuumin päättivät leikata opintolainoista pois 20% lukukautta kohden, koska "opiskelijathan reissaavat vain Kanarialla niillä lainoilla". Osuuspankit eivät tuota leikkausta välttämättä tehneet, mutta itse oli KOP:n asiakas ja jouduin siinä uhrautumaan. Onneksi tuota kesti vain yhden vuoden aikana. Paine pankkeja kohtaan kasvoi niin suureksi.

Lainaan perustuva opintotuki patisti valmistumaan nopeassa aikataulussa ja tekemään kaikkensa työelämään pyrkimiseksi. En muista, että kenellekään olisi sukeutunut ongelmia opintolainojen takaisinmaksun vuoksi.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #50

Kiitos tarkennuksista omalla kohdallasi. Riskin ottaminen olikin järkevää, kokemuspiirissä ei ollut niin syviä ja pitkittyneitä lamakausia, kuin mitä 1990-luvulla ja 2009 jälkeen on Suomea kohdannut.

Maailma oli hyvin toisenlainen.

Työpaikkoja oli tarjolla. Muistan, kun lukion jälkeen menin työkkäriin ja sain 10 sivuisen listan vapaista työpaikoista. Ja niistä vain valitsemaan.

Nykyään yleinen käsitys on, että yhtä paikkaa kohden on satoja hakemuksia. Itse olen orientoitunut rakentamaan omaa tulevaisuutta ihan muilla keinoin, kuin hakemuksia rustailemalla.

Ja silloin oli myös yleistä optimismia. Ja kun vaikkapa näitä palstoja lukee, näkee, että optimismi ei ihan ole tavoittanut moniakaan Suomalaisia.

Itse asiassa sitä negatiivista siementä on eräidenkin puolueiden toimesta kylvetty netin täydeltä jo reilut 10 vuotta ja nythän me kaikki niitämme sitä. Milläs sellainen vuosia jatkunut rummutus netissä saadaan yhtäkkiä käännettyä optimismiksi ja tulevaisuudenuskoksi? Ei taida mahtikäskyt toimia, kun netissä aktiivinen ja äänekäs kannattajakunta on opetettu siihen yhteen mindsetiin. Sentimenteillä on taipumus ihmisyhteisöissä levitä, tätä vahvistaa peliteoria ja yleinen arkikokemuskin. Ja kun ihmiset on siihen laajemmin opetettu, niin sentimentin muuttuminen optimismiin ei olekaan ihan vasemman käden juttu.

Sentimentit ja maailma on hyvin toisenlainen nykyään.

1980-luvulla kilpailu työpaikoista oli paikallista.

Nykyään kilpailu on globaalia. Siksi en suosittele opintolainaa. Varsinkin, kun ne opintotukien säännöt kotimaassa tuntuvat vaihtuvan poliittisten tuulien mukaan.

Ja tällä hetkellä vaikuttaa monesta asiasta päätellen siltä, että hallitus ei ihan ehkä sittenkään ymmärrä opiskelujen ja koulutuksen arvoa kansakunnan tulevaisuuden kannalta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #51

70-luvun alun noussusuhdanteen viime metreillä 1974 olin koululaisena kesätyössä eräässä huolintafirmassa Helsingissä ja sinne haettiin konttoriin uutta liikenteenhoitajaa. Tehtävään kelpasi periaatteessa miltei kuka tahansa merkonomi, joka osasi puhua saksaa ja ruotsia (mikä oli siihen aikaan aivan standardijuttu). Paikka täytettiin, kun Hesarin ilmoituksella tuli kolme hakijaa. Heistä sanottiin, että "yksi pyysi pääjohtajan palkkaa, toinen oli sata vuotta vanha, joten se kolmas jäi jäljelle."

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Siinäpähän ajetaan. Täällä tuet on 0€, ja sillä tullaan toimeen, joten paljonko se Suomessa opiskelijalle laitetaan valtion "opastus- ja elämänkatsomusveroa"?

Toimituksen poiminnat