*

Anette Karlsson Aidosti Kiinnostunut

Rahattomien hyvinvointi ja terveys uhattuna

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan matalammin koulutetut ja alhaisiin tuloluokkiin kuuluvat sairastavat yleensä enemmän ja kuolevat nuorempina kuin korkeammin koulutetut ja hyvätuloiset. Myös työssäkäyvät ovat terveempiä kuin työttömät. Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa suuret ja kasvavat jatkuvasti. Nykyinen hallitus pyrkii tarttumaan härkää sarvista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen avulla, jonka tavoitteena on yhdenvertaisten palveluiden takaaminen kaikille ja terveyserojen kaventaminen.

Terveyserojen kaventaminen parantaa yksilön hyvinvointia ja säästää yhteiskunnan rahoja. Suorat säästöt nousisivat useisiin miljardeihin euroihin ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä vähenisi noin 20 000:lla henkilöllä. Myös työllisyysaste kasvaisi. On kaikkien etu, myös varakkaiden, että terveyserot kaventuvat.

Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa terveyseroja, mutta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää niitä suosimalla parempituloisia: Työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vain yksi. Yksityinen terveydenhuolto voi olla pienituloisille saavuttamattomissa. Jos pienituloisuus liittyy työttömyyteen, ei tarjolla ole työterveyshuoltoa. Ja julkisessa terveydenhuollossa hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan pitkään. Tähän on saatava muutos.

Professori Hannu Valtonen Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut yksityisten sairausvakuutusten käyttöä Suomessa. Tärkein syy vakuutusten hankintaan oli halu päästä julkisten palvelujen jonojen ohi nopeammin hoitoon. Tutkimuksen perusteella vakuutusten hankinta on yleisempää varakkailla ja koulutetuilla.

Vähävaraisten terveyden esteenä ei ainoastaan ole heikommat mahdollisuudet päästä lääkärin vastaanotolle, vaan myös tarvittavien lääkkeiden ostaminen saattaa muodostaa ongelman. Kelan tutkimukseen (2013) vastanneista joka kymmenes kertoi jättäneensä ostamatta lääkkeitä viimeisen vuoden aikana, koska heillä ei ollut niihin varaa.  Osalla köyhään väestönosaan kuuluvista terveydenhuoltokulut muodostavat jopa yli 40 % perheen maksukyvystä.

Lääkkeiden omavastuut ovat pienituloisille todella suuria. Suomessa lääkekustannusten vuotuinen omavastuun katto on 610 euroa. Muissa Pohjoismaissa se on noin 300 euroa. Korkeat kustannukset haittaavat etenkin pitkäaikaissairaita ja työmarkkinatuella eläviä, joista jopa kolmas ei pysty ostamaan tarvitsemiaan lääkkeitä.

Kalliit lääkkeet ovat pikavoitto valtiolle, sillä pitkällä tähtäimellä sairauden hoitamatta jättäminen johtaa kalliisiin hoitoihin tai jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Mielestäni korvattujen lääkkeiden vuotuista omavastuuta on alennettava vähintään muiden Pohjoismaiden tasolle ja lääkekorvaukset on saatava osaksi terveydenhuollon kokonaisbudjettia. Terveys kuuluu myös vähävaraisille.

Anette Karlsson

 

Kirjoitus on myös luettavissa Anette Karlssonin kotisivuilla: http://anettekarlsson.fi/2015/01/14/rahattomien-hyvinvointi-ja-terveys-uhattuna/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Rahattomien hyvinvointi ... uhattuna"

Onko se uutinen, että "rahattomien hyvinvointi" on uhattuna?

Juhani Penttinen

""""Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan matalammin koulutetut ja alhaisiin tuloluokkiin kuuluvat sairastavat yleensä enemmän ja kuolevat nuorempina kuin korkeammin koulutetut ja hyvätuloiset""""""

Korrelaatio vai kausaliteetti ?

Onko tuo mataliin tuloluokkiin kuuluminen syy suurempaan sairastuvuuteen ja aikaisempaan kuolemiseen ? Vai onko olemassa vielä joku muu syy joka aiheuttaa nuo molemmat eli kuulumisen alempaan sosio-ekonomiseen luokkaan ja aikaisemman kuolleisuuden ?

Jyrki Paldán

Heikompaa ainesta selkeästi. Ne sadat työttömiksi jääneet Nokian insinöörit muuttuivat yhdessä illassa ihmisjätteeksi. Jotain geneettistähän sen täytyy olla, se vain ilmeisesti voi aktivoitua satunnaisena hetkenä elämästä. Lottovoittajissa taas usein paremmat geenit aktivoituvat ja he nousevat sakan joukosta kirkkaaseen liemeen. Markkinoiden syklisyydellä, politiikalla, olosuhteilla ja sattumalla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Kyllä kaikki on aina yksilön ominaisuuksista kiinni.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Ja mitä demarit ovat tehneet eduskunnassa ja kahdessa porvarihallituksessa? Leikanneet julkista sektoria ja mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kosmeettisia muutoksia pitää joskus säästötarpeesta tehdä pohjoismaiseenkin terveydenhoitosysteemiin. Onneksi olemme edelleen kaukana vauraan itäisen naapurimme tilanteesta. Venäjällä keskimääräinen miesten elinikä on 59 vuotta (Suomessa 75,3 vuotta) ja naisten 73 vuotta (Suomessa 81,9 vuotta).

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Johtopäätös blogin otsikosta: kaikille siis oikein paljon rahaa, jotta he voivat hyvin ja elävät terveinä. Sen rahan alkuperä ei vain kirjoituksesta lukijalle avaudu.

Matias Härkönen

Suomi on rahaton. Meidän kaikkien hyvinvointi on uhattuna. Silti kirjoittelit esim. viime elokuussa, että tulevaisuudessa ei tarvittaisi talouskasvua.

http://anettekarlsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174...

Kun ei ole talouskasvua, ei ole rahaa myöskään palveluihin. Samaan aikaan te demarit haluatte silti lisätä kuluja ja hoitaa jopa laittomat maahanmuuttajat veronmaksajien rahoilla.

Ei voi kuin ihmetellä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Suomi on rahaton. "

Suomessa on tällä hetkellä rahaa enemmän kuin koskaan aiemmin koko tunnetun historian aikana.

Rahaton?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

..ja SDP sen kun haluaa lisätä rahattomien määrää Suomessa tuomalla paperittomat ihmiset terveydenhoitojärjestelmämme ilmaisista palveluista nauttiviksi asiakkaiksi.

Errare humanum est - sol omnibus lucet.

Reijo Siipola

Hitaasti on hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen edistynyt kun vieläkin saattaa töissäkäyvillä olla rahaa enemmän kuin töissä käymättömillä. Herkempi voi tulla sairaaksi jo tuollaisen epätasa-arvon kokemuksesta.

Toimituksen poiminnat