Tulevaisuus, joka ei perustu talouskasvulle
Nykypäivän hallitseva ajattelutapa korostaa jatkuvaa talouskasvua. Työn tuottavuutta on lisättävä, työuria pidennettävä ja julkisia palveluita karsittava. J.M. Keynes arveli vuonna 1930, että sadan vuoden päästä “taloudellinen ongelma” olisi ratkaistu, ainakin kehittyneissä maissa. Talouskasvu on ollut nopeampaa, kuin mitä Keynes arveli ja silti “taloudellinen ongelma” on yhä keskipisteenä. Materiaalinen niukkuus on takana, mutta emme näytä tulevan toimeen ilman jatkuvaa talouskasvua.
Elämme läpikapitalisoituneessa yhteiskunnassa, jossa markkinavoimat ohjaavat yhteiskuntaa. Päällä oleva finanssikriisi on seurausta siitä, että kaikki on tehty kapitalistisen kasvun ylläpitämiseksi. Kapitalistinen kasvu on puolestaan riippuvainen siitä, että energian saatavuus ei heikkene. Samaan aikaan ekologinen kriisi; öljyhuippu ja globaali lämpeneminen ovat ovella.
Myös sosiaalipolitiikka on kytköksissä talouskasvun ajatukseen. Sen avulla on pyritty turvaamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä edistämään talouskasvua ja yleistä materiaalisen elintason nousua. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu sen varaan, että talous kasvaa ja “jakovaraa” riittää.
Maapallon resurssit ovat kuitenkin rajalliset. Yksinkertaistettuna meidän kuluttamamme luonnonvarat ovat pois niiltä, jotka eivät saa edes perustarpeitaan turvattua. Pohjoismainen hyvinvointivaltio ei voi perustua siihen, että sen ylläpitäminen edellyttää muiden köyhyyttä. Hyvinvointivaltion on kannettava vastuu siitä kuinka yhteiskunnan toiminta vaikuttaa luonnonympäristöön ja muihin ihmisiin – paikallisesti, globaalisti sekä tuleviin sukupolviin.
Päätöksiä tehtäessä tulee huomioida lyhyen tähtäimen kustannusten sijaan pitkän tähtäimen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön. Esimerkiksi energiantuotannon ratkaisuissa lyhyellä tähtäimellä hintavampi vaihtoehto voi olla järkevämpi ja kestävämpi pitkällä tähtäimellä. Ratkaisuja tehtäessä on myös varmistettava, että vähäosaiset eivät kärsi. Kaikessa päätöksenteossa tulee muistaa, että sosiaalinen, taloudellinen sekä ekologinen kestävyys nivoutuvat yhteen.
Jatkuvan talouskasvun ja lisäkulutuksen tavoittelun sijaan hyvinvointivaltio on uudistettava. Nykyisestä kasvutaloudesta on siirryttävä kohtuutalouteen. Siirtyminen tulee tehdä sosiaalisesti kestävästi niin, että huolehditaan kaikkien väestöryhmien, erityisesti vähävaraisten kohtuullisen elintason turvaamisesta. Oikeudenmukainen tulonjako sekä universaaliset julkiset palvelut eivät ole kulueriä, vaan yhteiskunnallisen vakauden turvaajia.
Anette Karlsson
Tämä ja muita kirjoituksia luettavissa kotisivuillani: www.anettekarlsson.fi
Elämme läpietatis-korporatistisessa yhteiskunnassa, jossa poliitikot ohjaavat yhteiskuntaa. Seuraukset nähtävissä. Sääntely, verotus, työttömyys ja vapaudenrajoitukset yhä hurjempia.
Keinotekoinen, epäoikeudenmukainen tulonjako sekä universaaliset julkiset palvelut ovat kulueriä monopolistisuudessaan ja tehottomuudessaan ja siten yhteiskunnallisen vakauden heikentäjiä.
Ilmoita asiaton viesti
Vain velkavetoinen, suuren valtion yhteiskunta vaatii jatkuvaa talouskasvua. Vapaa markkinatalous ei sitä tarvitse.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinatalous toimii velkataloutena. Ei velkaa, ei rahaa, ei transaktioita.
Kasvun vaatimus tulee tulonjaon kasvavan epätasaisuuden, ihmisten turhamaisen idolien haun, kateuden ja puhtaan itsekkyyden kautta, kun jokainen varaa resursseja omaan ja jälkeläisiensä käyttöön parhaansa mukaan. Lisäksi työn tehostuminen eriarvoistaa tulonjakoa ilman kasvavaa taloutta. Markkinatalous toimii mutta ei ilman kontrollia, jossa määritetään tavoitteet, toiminan rajat ja kontrolloidaan kriittiset resurssit.
Ilmoita asiaton viesti
Jee jee! Lisää näitä, niin saadaan se SDP:n kannatus alle kymmeneen rossaan.
Mutta kerroppa ajan kuluksi, millä ne vähävaraisten kohtuulliset elintasot jatkossa maksetaan jos luovumme talouskasvu ajattelusta? Lisää velkaa? Enemmän veroja?
Luulisi että silmät olisi edes vähän avautuneet nyt kun ollaan puskettu vuosikausia miinus tai nolla merkkisillä talouskasvuluvuilla.
Ilmoita asiaton viesti
Demarien silmät eivät ole avautuneet yhtään, taloudesta ei tietoa häivähdyksenkään verran.
Raha tulee seinästä, sähkö töpselistä, maito kaupasta jne.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tuo jatkuva kasvukaan(exponentiaalinen sellainen) ole yhtään sen realistisempi tai parempi vaihtoehto kuin loputon velkaantuminen tai kireämpi verotuskaan.
Ainoa kestävä tapa huolehtia vähävaraisista taitaa kuitenkin olla verotuksella hoidettu tulonsiirto.
Ilmoita asiaton viesti
Vähävaraisia voidaan toki hoitaa tulonsiirroilla, mutta jos taloutemme ei kasva niin se tarkoittaa sitä että yhä vähemmän jaettavaa ja yhä enemmän vähävaraisia. Eikö kumminkin olisi parempi pyrkiä talouskasvuun, joka yleensä myös luo vaurautta ja vie ihmisiä pois köyhyydestä?
Suomihan on yksi niistä maista, joissa talouskasvu on tämän ihmeen saanut aikaiseksi. Olemme muuttuneet köyhästä taloinpoikaiskansasta sivistyneeksi ja rikkaaksi valtioksi. Toivottavasti emme lähde takaisin 1800-luvulle.
Ilmoita asiaton viesti
”Olemme muuttuneet köyhästä taloinpoikaiskansasta sivistyneeksi ja rikkaaksi valtioksi.”
Kannattaisi muistella miten tämä tapahtui, vihjaan senverran että valtiolla oli siinä suuri osuus, jopa Nokia oli pitkälti valtion luomus.
Ilmoita asiaton viesti
Ilman valtion ylisuurta roolia elintasomme olisi huomattavasti korkeampi.
Elintasomme on kuitenkin maailman parhaimmistoa suhteellisen vapaan talouden ansiosta, eli toki huonomminkin voisivat olla asiat.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilman valtion ylisuurta roolia elintasomme olisi huomattavasti korkeampi.”
Ei vaan mikä on valtion rooli taloudessa, tukea kotimaista omistamista ja työllisyyttä vai hävittää näitä. Suomen valtio on 30 vuotta tehnyt jälkimmäistä ja sitä ennen valtio rakensi ja tuki kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä. Ruotsi ja Norja käyttävät valtionyhtiöissään päteviä johtajia joille on tärkeää tehdä voittoa samalla kun Suomi on valinnut toisin valitsemalla valtionyhtiöiden johtajiksi ”hymynaamoja” joiden tehtävänä on ollut vain ajaa alas nämä aiemmin voittoa tuottaneet yhtiöt, Rautaruukki, Outokumpu, Kemira, Fortum (Venäjä/Lilius), Finnair, ym.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnollisesti se olisi parempi ratkaisu, mutta valitettavasti realistinen vaihtoehto loputon kasvu ei ole. Ellemme kykene kehittämään tehokkaampaa uusiutuvaa ja kestävää energiaratkaisua, ei tuotanto tule pysymään edes samassa, saati kasvamaan exponentiaalisesti, kuten talouskasvulta odotetaan. Itse talous taas huitelee jo kymmeniä kertoja nykyisen tuotannon yläpuolella valtavana kuplana.
Tulonsiirrot ovat välttämättömiä vähävaraisten elinehtojen takaamiseksi nykyisessä tilanteessa ja tulevaisuudessa. Siitä huolimatta että olisi mukavampaa vain repiä loputonta kasvua siitä samasta taikaseinästä, mistä SDP populääriheiton mukaan repii rahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kirjoitus on puolueuskollisen tulkinta puolueen iskulauseesta ”kurjuutta kaikille”.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikella kunnioituksella kirjoittajaa kohtaan, mutta Sosialidemokraatti ei ole synonyymi taloustieteelle.
Ilmoita asiaton viesti
Jos sitä talouskasvua ei Suomen rajojen sisäpuolelta löydy tai talouskasvun moottorit eli yritykset tehdään kannattamattomiksi, yrityksen omistajat hakevat sen talouskasvun muualta ja jättävät jälkeensä savuavat rauniot ja työttömien armeijan.
Nyt on vasta 100 000 työpaikkaa hävinnyt yritysten siirtäessään toimintoja yritysystävällisiin maihin. Vanhempien demareiden silmät ovat vielä kiinni. Nuoremmilla demareilla ne ovat muurautuneet umpeen.
Turvaverkkoon on tullut valtavia reikiä.
Ilmoita asiaton viesti
”universaaliset julkiset palvelut eivät ole kulueriä, vaan yhteiskunnallisen vakauden turvaajia” (Karlsson)
Miksi sitten leikkaatte universaaleja lapsilisiä ja luotte tilalle epäuniversaalin verovähennyksen (joka sekin poistuu vuoden tai parin päästä).
Ilmoita asiaton viesti
Arvoisa blogisti, ehkä Suomen talous ei juuri nyt kaipaa paljoakaan ”sosiaalidemokratiaa”, pikemminkin toimeliaisuutta, vähintään hienoista kasvua sitten vuoden 2008.
Demareiden kannattaisi oman kaannatuksen nimissä keskittyä pohtimaan sosiaalipolitiikan sijasta kuinka saadaan oikeudenmukaisuutta luomalla työllisyyttä ja tuloa omalle kansalle, n. 9% työtömiä.
Kansa kestää kovatkin lääkkeet jos ne toimivat, senkin, että joku saattaa hyötymään hiukan enemmän. Kakku ehditään jakamaan myöhemminkin.
Ilmoita asiaton viesti
Talouden toimeliaisuus tarkoittaa varmaan jotain BKT:n kaltaista, joka riippuu suoraan talouden transaktioiden määrästä, joka riippuu suoraan liikkeellä olevan rahan määrästä (kiertonopeus ajatukset eivät päde enää nykyisen sähköisen rahan aikana), joka riippuu talouden kokonaisvelan määrästä.
Ja jostain syystä yksityiset säästää ja yrittävät vähentää velkaantumista, valtio yrittää säästää eli hillitä velkaantumista, kaikki yrittää säästää… Talous”tieteessä” on nyt puurot ja vellit sekaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Talouskasvusta voidaan luopua, jos Suomen väkiluku saataisiin laskuu. Muissa skenaarioissa talouskasvu on välttämättömyys.
Ilmoita asiaton viesti
Toki teoriassa voitaisiin saada ihmiset tyytymään vähempää hyödykenautintoon ja panostamaan enemmän sosiaalisiin tarpeisiin, koska siitähän loppujen lopuksi statussymbooleissakin on kysymys. Yhteisön on kyettävä radikaaliin muutokseen ja se vaatii suunnitelmallista ohjausta sukupolvien ajan. Todennäköisesti ”valaistuminen” tulee kuitenkin vasta ”kivun” kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli blogisti vielä tänne kommentoimaan tulee, niin laitetaan tiedoksi tämä oma vastausblogini tännekin
http://matias.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174311-tule…
Olisi mielenkiintoista toki kuulla blogistin perusteet ja argumentit.
Ilmoita asiaton viesti
Mehän voisimme pienentää jatkuvan kasvun tarvetta esimerkiksi poistamalla naisille räätälöidyt julkisen sektorin työpaikat.
Onhan Anette mukana talkoissa?
Ilmoita asiaton viesti
Pari selvennystä :
Markkinavoimia ovat kysyntä ja tarjonta. Kysyntä lähtee siitä mitä me kuluttajat ja muut ostajat valitsemme vaihdon kohteeksi. Tarjonta lähtee siitä kenelle ja mitä me työtämme ja tai muuta omistamaamme myymme. Muu kysyntä ja tarjonta on tästä johdettua busines to busines verkottomista.
Kansantaloudet koostuvat mm äärettömän munimutkaisista , hormoonien ja entsyymien hallitsemista arvaamattomista 7 miljardista ihmisestä, sääilmiöistä, ideologioista ja uskonnoista, valtioista ja markkina-alueista jne jotka vielä vaikuttavat toinen toisiinsa, toimvat kaoottisesti, epälineaarisesti ja sisältävät epäjatkuvuuksia. Puoskaroimalla ja yrittämällä lyhytnäköisen mekanistisesti puuttua saa elinvoimat ja dynamiikan hiipumaan jopa tuhoisin seurauksin. Näinhän Neuvostoliitto romahti ja Venäjä on hyvää vauhtia menossa perässä.
Suuretkin ostajat ja myyjät ovat suhteessakin pienempia markkinoilla kuin 50 vuotta sitten. Standard oil taisi yksin vastata valtaosasta USAn ulkomaan kauppaa ja USA valtaosaa maailmankaupasta ja rahoituksesta. Nyt Yhdysvallat on nettopääoman ostaja. Kiina on kohta suurempi kansantalous kuin Yhdysvallat.
Maapallon väestö mahtuu Laatokan jäälle. Meret on vielä asuttamatta ja tuotantoon ottamatta. Kaikki mantereet mahtuvat tyyneen mereen ja vielä jää vapaata vettä ympärille.
Mitkä voimavarat loppuvat? Kuparin kysynnän kasvu on tyrehtynyt kun kuparia korvataan piillä ja hiilellä ja kierrätetään. Myös muiden metallien korvaus maapallon yleisimmällä mineraalilla ja alkuaineilla, piillä ja hiilellä on käynnissä.
Ainoa pullonkaula tällä hetkellä on ilmasto ja kasvihuoneilmiö. Kaikkea hiiltä, öljyä ja kaasua emme ehdi polttaa ennenkuin maapallo muuttuu ihmiselämälle kelvottomaksi.
Tietysti pitää mainita myös niukka ymmärrys. Ja ymmärtämättömät eivät malta ja tai edes halua hankkia ja omaksua netistä saatavaa uusinta tietoa. Esimerkiksi ydinvoimaa kohtaan tunnetaan hysteeristä taikauskoa vaikka se on todistetusti ja tuhansien reaktorivuosien kokemuksella ympäristöllisesti, taloudellisesti ja turvallisuudeltaan paras energianjalostusmuodoista.
Ainoa toivomme on nouseva some-sukupolvi, joka kasvaa ajantasaisen tiedon ja keskustelun maailmassa ilman, että ideologiset idiootit 70-luvulta pystyvät sumentamaan heidän käsityksiään ja markkinavoimaansa.
Ilmoita asiaton viesti
”Puoskaroimalla ja yrittämällä lyhytnäköisen mekanistisesti puuttua saa elinvoimat ja dynamiikan hiipumaan jopa tuhoisin seurauksin. Näinhän Neuvostoliitto romahti ja Venäjä on hyvää vauhtia menossa perässä.”
”Kiina on kohta suurempi kansantalous kuin Yhdysvallat.”
Kiina ei ole vain kohta suurempi kuin Yhdysvallat, vaan yksi nopeimman talouskasvun alueista maailmassa. Ja mekaanisesti markkinoihin puuttuvien kommunistipuoskareiden hallitsema. Kommentissasi on siis paha ristiriita.
”Esimerkiksi ydinvoimaa kohtaan tunnetaan hysteeristä taikauskoa vaikka se on todistetusti ja tuhansien reaktorivuosien kokemuksella ympäristöllisesti, taloudellisesti ja turvallisuudeltaan paras energianjalostusmuodoista.”
En pitäisi tuota niinkään itsestäänselvänä. Koko ydinvoimaprosessi ottaen huomioon uraanin kaivamisen, rikastamisen, kuljettamisen, energiantuoton ja loppusijoittamisen kuluttaa joidenkin arvioiden mukaan enemmän energiaa kuin tuottaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kiina ei ole vain kohta suurempi kuin Yhdysvallat, vaan yksi nopeimman talouskasvun alueista maailmassa. Ja mekaanisesti markkinoihin puuttuvien kommunistipuoskareiden hallitsema. Kommentissasi on siis paha ristiriita.”
Kiinan nousu johtuu osittaisesta taloudellisesta vapautumisesta ja kiinniottajan edusta. Kiinan elintaso ei tule nousemaan länsimaiden tasolle ainakaan tällä vuosisadalla.
Ilmoita asiaton viesti
Olet uskossasi vahva ja järkkymätön, nuori Padawan.
Ilmoita asiaton viesti
Uskon kyllä vapauden johtavan parempaan yhteiskuntaan. Olen toki avoin päteville argumenteille päinvastaisenkin puolesta, jos niitä löytyy.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollaiseen kehäpäätelmään on paha löytää mitään päteviä argumentteja. Vapaus kun on määritelty mielivaltaisesti.
Näissä väittelyissä on törmännyt aivan liian monta kertaa samaan sudenkuoppaan. Talouskasvu tulkitaan mielivaltaisesti vapauden lisääntymisen ansioksi ja siitä johtuen vedetään johtopäätös että talous kasvaa jos vapaus lisääntyy.
Ilmoita asiaton viesti
Maon kuoltua Kiinassa sallittiin tuotantovälineiden yksinomistus ja ulkomaiset investoinnit useassa kaupungissa. 90-luvulla globalisaatio siivitti talouskasvun lopulta nykyiseen lentoon, ja sen edellytys oli tietenkin talouden vapautuminen ja yksityisomistuksen salliminen. Tämän kieltäminen vaatii jo älyllistä epärehellisyyttä. Vai miksi mielestäsi talouskasvu oli hitainta kommunistisimpina aikoina??
Taloudellinen vapaus toimii siksi, että tuotannon optimaaliseen ohjaamiseen vaadittava tieto on hajautettu kaikille ihmisille. Tätä tietoa ei voida kerätä ja käyttää yksittäisten poliitikkojen ja byrokraattien toimesta, se on täysi mahdottomuus. Toimivassa yhteiskunnassa ja taloudessa päätöksenteko tapahtuu alhaalta ylös eikä ylhäältä alas.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinan talous on ollut valtavassa myllerryksessä jo useamman kymmenen vuoden ajan ja syitä kasvuun on lukemattomia. Yksittäisten muutosten vaikutusta on äärimmäisen hankala arvioida. Järkevä valtiokapitalismi, rankasti säännelty talous, Yhdysvaltojen ohjusnyrkin hyväksikäyttö epäsuorasti dollarikauppojen avulla jne. ovat kaikki saaneet Kiinan kilpailuaseman erinomaiseksi.
Suoraa yhtäläisyysmerkkiä taloudellisen vapauden ja talouskasvun välille ei missään nimessä voi vetää, kuten voidaan havaita nykyajan esimerkillä vaikka Huaxin kylästä, jossa umpikommunistisen kylän talous kasvaa moninkertaisella vauhdilla muihin alueen vapaampiin kyliin/kaupunkeihin verrattuna. Samoin esimerkiksi Saksan talousihme maailmansotien välillä puhuu karkeaa kieltään taloudellisen vapauden supervoimia vastaan. Siitä huolimatta että kommunistiset taloudet ovat keskimäärin äärimmäisen tehottomia, ei voida yksiselitteisesti vetää johtopäätöstä että talouden vapaus on ihmelääke kaikkiin talouden vaivoihin.
”Taloudellinen vapaus toimii siksi, että tuotannon optimaaliseen ohjaamiseen vaadittava tieto on hajautettu kaikille ihmisille.”
Tämän perusteella yhden hengen yritysten pitäisi olla kaikkein tehokkaimpia, koska tällöin talouden optimaaliseen ohjaamiseen vaadittava tieto on oikeasti hajautettu kaikille ihmisille. Siitä huolimatta suuryritykset tuntuvat porskuttavan varsin hyvin myös taloudellisesti vapaissa maissa. Osa maailman menestyneimmistä suuryrityksistä on jo huomattavasti paljon suurempia kuin osa maailman valtioista. Eikö teoriasi mukaan silloin noiden valtioiden pitäisi olla kommunistisina suunnitelmatalouksina potentiaalisesti tehokkaampia kuin tuo suuryritys, sillä taloudellinen valta on hajautettu pienempään yksikköön?
”Toimivassa yhteiskunnassa ja taloudessa päätöksenteko tapahtuu alhaalta ylös eikä ylhäältä alas.”
No mutta tästähän me olemme täysin samaa mieltä. En vain ymmärrä miten markkinatalous ja rajaton yksityisomistus sopii tähän kuvaan. Vaaditaan vähintäänkin talousdemokratiaa että päästäisiin edes lähelle tätä tavoitetta.
Päätöksentekoa alhaalta ylös ei nimittäin koskaan ole tapahtunut, tapahdu tai tule tapahtumaan markkinataloudessa ilman sääntelyä ja nykyisillä yksityisomistuksen pelisäännöillä. Taloudellisen vapauden määritelmäkin jo torppaa alhaalta ylös vaikuttamisen erinomaisesti. Taloudellisen vapauden määritelmä nimittäin vaatii sen, että rajaton yksityisomistus on pyhitetty ja että rahajärjestelmä on vakaa. Tämä tarkoittaa sitä että omistavalla luokalla on täysi päätösvalta asioihin, ja että taloudellinen päätöksenteko tapahtuu varallisuuden kertymisen asteesta riippuen enemmän tai vähemmän keskitettynä ylhäältä alaspäin. Tähän kun yhdistetään vielä taloudellisen vapauden toinen osio; ulkomaisen kaupan vapaus, sääntelyn määrä ja valtion koko, havaitaan että myös demokraattinen vaikuttaminen on pelattu tehokkaasti pois pelistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kädelliset ovat vaeltaneet koko evoluutionsa ajan niukkuudesta niukkuuteen, kuten muutkin populaatiot. Yhteisön muodostuminen on ollut taistelua resursseista. Yhteisö ei pysy kasassa ilman kontrollia, koska yksilön intressit ovat usein ristiriidassa yhteisön edun kanssa. Yksilön kyky alistua ”käskyihin” on tärkeä osa yhteisöllistä kulttuurievoluution ja evoluution ristiin kytkentää. Vapaana yksilö on altis itsekkäille valinnoille jotka vaarantavat yhteisössä vallitsevan luottamuksen. Vapauden kaipuu on luonnollinen osa ihmisen tunnemaailmaa ja edistää yksilön selviytymistä yhteisössä. Valitettavasti emme kuitenkaan selviydy yksilöinä vaan olemme täysin riippuvaisia toisistamme ja siitä että yhteisö toimii tehokkaasti. Tehokas yhteisöllinen ohjaus on kulttuurievoluution riemuvoitto.
Tämä yltäkylläisyys, jossa elämme, on silmänräpäys ihmiskulttuurissa ja on luonut meille harhan siitä että voisimme luopua yhteisöllisestä ohjauksesta ja vapauttaa ihmisen valtion ”ikeestä”.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinvoimanjalostuksen koko elinkaari on tehokkain todistetusti ja koetellusti.
Ydinvoimaan liittyy paljon tunteita , manipulointia, ymmärtämättömyyttä, tietoista vääristelyä ja suhteellisuudentajun puutetta. Hysteeristä taikauskoa. Merkillisintä on , ettei tietoa haluta edes etsiä eikä omaksua?
Median moraalin ja ammattietiikan puuetta osoittaa konkreettisesti se, että Olkiluoto 3 on suuren yleisön mielestä kelvoton ja turvaton riskejä sisältävä laitos. Totuus on kuitenkin että se on Säteilyturvakeskuksenkin valvonnassa rakennettuna ja asennettuna maailman laadukkain voimalaitos. Lisäksi se on tehokkain ja polttoainetaloudellisin.
Nykyiset toimivat voimalaitoksemme eivät täytä lähimainkaan niitä vaatimuksia , jotka OL3:lle on asetettu. Laitos on muuten valmis mutta ohjausjärjestelmän rakentaminen ja testaaminen viranomaisten vaatimusten mukaiseksi kestää. Viranomaiset tekevät itseään tarpeelliseksi itsetarkoituksellisesti. Ei ole penniäkään kiinni. Onko meillä älliä vaurastua?
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä monesta asiasta.
”Kaikkea hiiltä, öljyä ja kaasua emme ehdi polttaa ennenkuin maapallo muuttuu ihmiselämälle kelvottomaksi.”
Menneitten vuosien talouskasvu ja siitä helpolla saatu elintaso on yhtenä syynä kasvihuoneilmiöön. Ihmiset lentelevät lomille toiselle puolelle maapalloa, vaikka vastaavat lomailumahdollisuudet ovat ihan omassa maassa.
Kasvusta on osa numeraalista kasvua, josta saatu hyöty menee vääriin kohteisiin. Todellinen tuottavuuden kasvu on hyvä asia elintarvikkeiden ja muiden tarpeellisten hyödykkeiden osalta. Sitten on sitä huonoa kasvua, esim byrokratian/hallinnon kasvu ja tuottamattomien toimien esim. tarpeettomat vakuutukset ja vastaavat, jotka ei varsinaisesti tuota mitään lisää, mutta kansalaiset maksaa niistä.
Ilmoita asiaton viesti
Koska aineen häviämättömyys ja käytännöllisesti katsoen rajaton energiavaranto lähitähdestä sekä esim Suomessa lähes 50% hyödyntämätön työvoima niin rajallisista resursseista on outo keskustella.
Käsipareja on maassa niin paljon että voisimme nostaa vaikka jätteiden kierrätysasteen sataan. Siinäpä kiittäisivät luonto, työtä saavat ihmiset ja kansantalous. Eikä tämä ole mikään vitsi. Voisin hyvin kuvitella itseni kaatopaikalle lajitteluhommiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomus ja SDP kyllä pitävät huolen, että talouskasvu pysyy laskusuunnassa. Lisää SOTE-sotkua, kuntauudistusta ja oppivelvollisuutta sekä epämääräisiä säädöksiä suomalaisille yrittäjille. Pois vaan kaikki tuonnin esteet.. paitsi jos kansalaiset itse haluaisivat hakea kaljaa tai autoja niin sitten sitä pitää estää vaikka EU-säädösten vastaisesti!
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksen ajatus on minusta ihan hyvä, mutta siihen liittyvä tulkinta ja johtopäätös virheellinen.. Tämä tosin on mielipiteeni ja erehdyn aika usein:
Kirjoittajan ajatus vaikuttaa olevan, että talouskasvua ei pidä haluta, mutta julkiset palvelut pitää turvata. Tämä on hieman epäloogista.
Suomella ei ole varaa jatkaa nykyisellään, jos edessä ei ole talouskasvua. Silloin edessä voi olla konkurssi.
Täsmällisemmin tämä sama ajatus muotoillaan minusta seuraavasti:
Vaikka asiat menisivät niin huonosti, ettei talouskasvua syntyisikään, valtionjohdolla voisi olla varasuunnitelmia, jotka pitävät julkisen talouden tasapainossa ja kykenevät tuottamaan edellytykset yksityisen sektorin toiminnalle siitä huolimatta.
Voi vaikuttaa hiusten halkomiselta, mutta minusta tämä ero piti tuoda esille.
Ilmoita asiaton viesti
Vasta sellainen yhteiskunta joka tulee toimeen ilman määrällistä kasvua tai jopa suppenevan tuotannon oloissa voi pitää itseään kehittyneenä. Joskus kriisiaikana tällainen tilanne saavutetaan, sodan oloissa ymmärretään, että on puhallettava yhteen hiileen, mutta jos vain hamutaan lisää ja tarvitaan uutta jakovaraa ollaan ahneita vailla keskinäistä luottamusta ja kykyä luopua omasta tarvitsevan hyväksi.
Kirjoituksessa korostetaan turhaan kapitalistisen markkinan kasvuroolia. Kulutus on kysyntäpohjaista ja kun kaikki siirrymme kävelemään loppuu polkupyörien tarve.
Kulutus voi myös painottua aineettomalle puolelle. Joukolla pyhänä kirkkoon tai konserttiin ja viikolla kirjastoon!
Ilmoita asiaton viesti