Anette Karlsson Aidosti Kiinnostunut

Suomi tarvitsee työllisyyttä ja investointeja - ei leikkauslistoja!

"Onko valtion velkasuhteen taittamisessa mitään järkeä näin kireällä aikataululla" kysyy valtionvarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Ylen aamu-tv:ssä (30.1.).

Edellisen porvarihallituksen aikana valtion velka nousi 27,8 miljardilla eurolla. Tällä hallituskaudella velkataakkaa on pyritty taittamaan 83,9 miljardista eurosta, jossa se oli Urpilaisen astuttua ruoriin. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen aloitti valtionvarainministerinä vuonna 2007, Eero Heinäluoman (sd.) kauden jälkeen, jolloin valtionvelka oli 56,1 miljardia euroa.

Kokoomusnuoret ja Susanna Koski korostaa ulostulossaan (30.1.), että Urpilaisen ottamat velat kaatuvat nuorten maksettaviksi. Kokoomusnuorten olisi hyvä perehtyä Suomen talouden lähihistoriaan, jolloin he huomaavat, että suurin velkaantuminen tapahtui Jyrki Kataisen valtiovarainministerikaudella. Haluan myös korostaa, että Kokoomusnuorten toivomat leikkauslistat eivät turvaa nuorten tulevaisuutta, vaan päinvastoin. Eikö 90-luvun lamasta opittu mitään?

Suomen luottokelpoisuus on pitkäaikaisissa veloissa parasta luokkaa, arvioi luottoluokituslaitos Standard & Poor's lokakuussa 2013. Luottoluokitus vaikuttaa siihen, kuinka kallista lainaraha Suomelle on. Vuoden 2014 talousarvioesitys on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen, mikä ehdotetaan katettavaksi lainanotolla. Valtionvelan arvioidaan vuoden lopulla nousevan noin 100 miljardiin euroon. Nykyinen hallitus on jo tähän mennessä tehnyt kolme säästöpakettia, joilla valtiontaloutta on kiristetty noin 5,6 miljardilla eurolla.

Suomessa tarvitaan nyt voimakasta suunnanmuutosta. Leikkauslistojen sijaan on kyettävä luomaan uusia työpaikkoja ja innovaatioita sekä yrityksiä. Valtion talouspolitiikan ja työmarkkinajärjestöjen toimien on olennaista turvata kotimainen ostovoima, joka on paitsi oikeudenmukaisuuskysymys, myös turvaa kotimaista kysyntää ja talouskasvua.

Oikeudenmukainen tulonjako ja universaaliset julkiset palvelut ovat tärkeitä vakaan taloudellisen kasvun aihioita. Sosiaaliset tulonsiirrot eivät ole kulueriä, vaan yhteiskunnallisen vakauden turvaajia. Niillä on osuutensa kotimaisen kysynnän turvaajina.

Oikeistolaiset poliitikot ovat vastanneet talouskriisiin ylimitoitetuin leikkauslistoin, väläytellen palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä työpaikkojen luomiseksi. Nämä toimet ovat kuitenkin johtaneet vain taantuman syvenemiseen ostovoiman häviämisen myötä, sekä pirstoneet jo ennestään epävarmoja työmarkkinoita vahvistamalla pätkätyökehitystä. Kaiken tämän ovat saaneet maksaa ennen kaikkea nuoret, joista yhä useampaa odottaa entistä epävarmempi tulevaisuus nuorisotyöttömyyden kasvaessa hälyttävästi.

Säästö- ja leikkauspäätösten tulee perustua pitkäaikaiseen säästämiseen ja järkevöittämiseen lyhyen aikavälin himoleikkausten sijaan. Suomen tulevaisuuden tiellä tulee olla investointeja ja visioita. Säästöjä tarvitaan, mutta ei ole kestävää ajaa hyvinvointia ja koulutusta maanrakoon säästöhurmiossa!

 

Anette Karlsson, puheenjohtaja

Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Mikael Kerokoski

Koska Suomessa on ollut parvarihallitus, kun ei täällä ole yhtään porvaripuoluettakaan?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Miten määrittelet porvaripuolueen?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ei velanotto ole ihmisestä kiinni, jotta kuka sitä valtiovarainministerinä istuu - pieniä vivahde-eroja voi olla. Suurin syy velkaantumiseen sun muuhun Suomessa on olosuhteet ja suhdanteet.

On pelkkää politisointia (ällöttävää) luetella kuka kulloinkin on ollut milläkin jakkaralla, kun pitää katsoa esim. koko Euroopan talousnäkymiä, ja mitä muut ovat sillä aikaa tehneet.

Sitten muutamia huomioita, vähän sekalaisemmin:

A.K.: "Eikö 90-luvun lamasta opittu mitään?

Ei. Emme oppineet, että ei euroleikeille. Kaaduimme 92 syksyllä euron esi-isästä pihalle, mutta taas yritetään. Ja tällä(kin) kertaa vastassa on samat ongelmat kuin silloinkin. Vaihtotase kyntää.

A.K.: "Luottoluokitus vaikuttaa siihen, kuinka kallista lainaraha Suomelle on."

Ei. Lainarahan hintaan vaikuttaa se, mihin hintaan niitä velkakirjoja halutaan lainaemissioissa ostaa. Luottoluokittajat vain antavat arvionsa takaisinmaksukyvystä. Nytkin on sellainen tilanne, että euromaiden kohdalla ei voida tehdä valuuttakurssieroja eri euromaiden välillä, mutta velkakirjojen kautta euromaita voi "rankata". Ranskalla on mainitulla S&P:llä 2 pykälää huonompi luokitus kuin Suomella ja korkoero on kosmeettinen.

A.K.: "Leikkauslistojen sijaan on kyettävä luomaan uusia työpaikkoja ja innovaatioita sekä yrityksiä. Valtion talouspolitiikan ja työmarkkinajärjestöjen toimien on olennaista turvata kotimainen ostovoima, joka on paitsi oikeudenmukaisuuskysymys, myös turvaa kotimaista kysyntää ja talouskasvua."

Kyllä, mutta tässä mielessä valtion talouspolitiikka on sivuseikka. Rahapolitiikka on tärkeämpi instrumentti. Nyt, kun rahapolitiikka on päin seiniä niin mikään talouspolitiikka ei tuota toivottua lopputulosta.

---

Olemme kuitenkin täysin samaa mieltä leikkausohjelmien vaikutuksista nykyisissä olosuhteissa. Tästä on maininnut myös IMF jo yli vuosi sitten katsottuaan Kreikan tapauksesta, että jokin meni pahasti vikaan leikkausohjelmissa.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Arvokkaimpia asioita kannattavat ja ajavat yhdessä nuorimmat ja vanhimmat. Ei kokoomuksessa vaan demareissa.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Leikkauslistat ovat tapa saada takaisin rahaa sijoituksiin, jotka käytetään tällä hetkellä kattamaan julkisia palveluita.

Solidaarisyyden nimissä julkisen sektorin pitäisi kokea talous myräkkä kuten yksityisen sektorin. Ei kenelläkään saisi olla suojaa tällaisessa maailmassa. Tärkeimmät palvelu tulisi taata, mutta jostain pitäisi olla valmiita tinkimään.

Tulee mieleen ylen "Mitä maksaa" ohjelman alku slogan "Jos taas joku kuvittelee että olisi sellaisia ratkaisuja, että leikkauksien tuskaa voitaisiin lievittää budjetti vajetta kasvattamalla. Erehtyy ja erehtyy pahasti."

Olisi herättävä todellisuuteen. Emme osaa säästää hyvänä aikana, emmekä halua leikata huonona aikana. Jommasta kummasta ajatuksesta on tingittävä. Julkisen talouden ei tulisi elellä vero vivusta vetelemällä. Kansalaisille olisi tärkeää pystyä ennakoimaan tulevaisuuttaa.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Valtion talouspolitiikan ja työmarkkinajärjestöjen toimien on olennaista turvata kotimainen ostovoima, joka on paitsi oikeudenmukaisuuskysymys, myös turvaa kotimaista kysyntää ja talouskasvua."

Vaikuttaisi olevan lähinnä oikeudenmukaisuuskysymys, koska opeillanne on kotimainen kysyntä ja talouskasvu jo tehokkaasti tuhottu. Ne voidaan palauttaa vain ja ainoastaan antamalla kansalaisten tehdä itse omat kulutuspäätöksensä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kysynnän turvaaminen täyssäädellyssä ns. hyvinvointivaltiossa on nurinkurista. Missio-Kahvilassa muuan mies kertoi, että ihmiselle pitäisi jäädä n. 475€ "kulutukseen" ja "talouskavun turvaamiseen", kun kiinteät kulut (asuminen etc.) on laskettu pois.

Fiksumpaa olisi se, että työmarkkinajärjestöt kantaisivat vastuuta työllistymisestä vaikkapa hieman matalammalla palkkatasolla, kuin pitävät kiinni saavutetuista eduista ja siinä sivussa sysäävät ihmiset niukkaan toimettomuuteen julkisen viranomais-valvontakomission ja pikkuisten etuuksien maailmaan, jota ylläpidetään julkisen verotuskierteen avulla.

Nyt sitten nypitään neuvottomana kuin pelästyneet tarhakanat. Ja asiantuntijaneuvoja VM Jutta Urpilainen kysyy piispoilta (n.10.000€/kk) tai KONE oy:n eläköityneeltä (600.000€/v.) johtajalta, jolle rahastoitiin lisäeläkkeeksi 7,8milj.€. PM Jyrki Katainen taas mm. Rehniltä ja Himaselta... :-)
Johtopäätöksiä?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Suomessa tarvitaan nyt voimakasta suunnanmuutosta. Leikkauslistojen sijaan on kyettävä luomaan uusia työpaikkoja ja innovaatioita sekä yrityksiä. Valtion talouspolitiikan ja työmarkkinajärjestöjen toimien on olennaista turvata kotimainen ostovoima, joka on paitsi oikeudenmukaisuuskysymys, myös turvaa kotimaista kysyntää ja talouskasvua."

Eli tässä kohden pitäisi toteuttaa sitä hallitusohjelmaa. Ongelmana vain on se rahapolitiikka, joka ei ole suomalaisissa käsissä. Poliitikkojen pitää osoittaa, että miten leikkaamalla saadaan talouskasvu käyntiin. Ei vientikään voi vetää, mikäli ostajamailla ei ole ostohaluja.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Yhteisöverokannan alentaminen lienee ainoa hitaasti elvyttävä toimi. PK-sektorin eteen tulee tehdä kannustavia päätöksiä, mutta tähän hallitus ei ilmeisesti kykene. Suunnanmuutosta tarvitaan.

Käyttäjän AlekAlekseevits kuva
Ari Vehkanen

Jos nyt ensin töistä alettaisi maksaa palkkaa aluksi 100 000:lle ja lopetettaisi nämä palkkattomat orjatyöt jotka on luotu sdp:n toimesta ja nämä koskee kaiken ikäisi ja kaikkia koulutettuja vaikka työhistoriaa olisi takana 30 vuotta, näihin vaaditaan vain 3kk työttömyyttä.

Eihän työpaikkoja kannata luoda jos saadaan palkattomia työttömiä karenssin uhalla töihin jopa akateemisiakin ja kaikilla ei ole varaa ottaa karenssia.

Parhaat tapaukset että pakotetaan tekemään samaa työtä ilman palkkaa josta ennen sai palkkaa ja näitäkin ihan liikaa tässä maassa.

Kumman firmat palkkaa tuki+9€ päivä korvaus tai vähän yli 1000€ palkkatuella kuin maksaisivat vaikka 3000€/kk palkkaa. Firmat käyttää niin surutta hyväkseen ihmisiä ja työttömillä tehtävä bisness on suuri josta toiset hyötyy rahallisesti miksi tähän ei puututa vaan valehdellaan päin naamaa kaikki tilastot.

Joni Seppä

Leikataan valtion ja kuntien hallinnosta ja virkamiehistä. Näin suorittavassa portaassa säilyy palvelut, mutta hallinto kevenee. Lisäksi hallinnossa nostetaan järjestäen korkeampaa palkkaa kuin tekijäpuolella, joten säästöt kohdistuvat oikeisiin henkilöisiin.

Se miksi tämä ei tapahdu on tietenkin se, että hallinnon virkamiehillä on valtaa valmistella säästöistä ja leikkauksista. He eivät ymmärrä tai pikemminkin ymmärtävät paremmin kuin kukaan muu, että juuri heistä pitäisi aloittaa leikkaukset ja säästöt.

Se mitä en ymmärrä on miksi kenelläkään on mitään tätä vastaan. Minkä takia Anette Karlsson vastustaa hallinnon keventämistä? Onko ainut syy tähän se, että hän itse kuvittelee joskus pääsevänsä byrokraattiseen suojatyöpaikkaan valtion tai kunnan hallintoon siirtämään paperia pinosta toiseen ja armollisesti kertomaan kansalaisille kuinka heidän tulee ja ei tule elää?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Voisiko blogisti kertoa, miten SDP:n ajamat 3 päivän koulutusvapaat ja loma-ajan sairastelun korvaaminen työajalla lisäävät suomalaisen yrittäjän halua työllistää uusia työntekijöitä näin aluksi ?

Misä ovat SDP:n 2011 lupaamat 100.000 uutta työpaikkaa ?

Todellisuudessa nämä 100.000 työpaikkaa ovat kadonneet yksityiseltä sektorilta ja sen sijaan julkista sektoria on kasvatettu entisestään.

Jouko Koskinen

Justiinsa -- ja kun Saksassa alennettin palkkkoja niin täällä Jouko Ahonen ja kumppanit kiristivät pienryhmien lakoilla etuja entisten päälle.

Kun Saksassa alettiin rakentamaan kymmenittäin hiilivoimaloita halpaa sähköä tuottamaan torppasivat ns. vihreät täällä kaiken sähköntuotannon järkeistämisen. Sattumasähköllä ja risupaketeilla ei Ranskan - Kiinan kanssa kisata.

Johannes Kytö

Miksi valtionvarainministeriön budjetti on ohittanut sosiaali- ja terveysministeriön budjetin Urpilaisen aikana?

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Te sosiaalidemokraatit olette Paavo Lipposen johdolla ajaneet meidät tähän tilanteeseen josta ei näytä olevan helppoa tai ei ollenkaan ulospääsyä.

Euroon meneminen ja omasta rahapolitiikasta luopuminen oli paha virhe, joka teillekin aikanaan selviää kuin teillä ei ole konsteja lopettaa lamaa.

Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin odotella että EKP:ssä järki voittaa ja rahapolitiikka muuttuu muillekin kuin Saksalle sopivaksi.
Mikä on työttömyysaste ja valtionvelka silloin jää nähtäväksi.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Talous ei tottele ideologiaa, toivottavasti sinun sukupolvesi olisi edellisiä viisaampi ja sisäistäisi tämän.

Mauno Koiviston ja Kalevi Sorsa ideologinen luomus oli vahvan markan politiikka 90-luvulla ja sillä saatiin aikaiseksi todella pahaa tuhoa.

Paavo Lipponen ei ottanut tästä oppia, vaan vei meidät uuteen ideologiseen luomukseen nimeltä euro, jonka ongelmat olivat jo etukäteen tiedossa.

90-luvun lama loppui kun markka päästettiin kellumaan syyskuussa -92 ja tästä alkoi 15 vuotta kestänyt nousukausi.

Edellinen itse aiheutettu lama loppui kun rahapolitiikka irrotettiin ideologian kahleista. Tämän laman lopettamiseen meillä ei ole enää työkaluja, koska rahapolitiikasta päättää EKP.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Demarit tarvitsevat yrittäjäkursseja, jotta ymmärtävät että Suomessa voi ja saa perustaa vapaasti yrityksiä, ja näin syntyy sitä työtä.

Käyttäjän HelenaSaukonp kuva
Helena Saukonpää

..ihan en osaa ymmärrtää tehtyä talouspolitiikkaa,kun valitetaan ,että investointeihin olisi satsattava ja yrittämistä lisättävä jne. jne.

Olisikohan järkeä muuttaa yritysten ja yhtiöiden verotusta siten kuin Virossa on tehty; ...niin kauan kun yhtiöön voitot investoidaan yrityksen kehittämiseen veroja ei voitoista makseta. Sitten ,kun voitot otetaan yrityksestä ulos osinkoina , verottajalla on asiaa.

Luulisi tämän tavan kiinnostavan sananmukaisesti oikeita sijoittajia mutta keinottelijat,joiden jälkiä nytkin verovaroin siivotaan,pysyisivät poissa.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Anette Karlsson kirjoitti:
"Kokoomusnuoret ja Susanna Koski korostaa ulostulossaan (30.1.), että Urpilaisen ottamat velat kaatuvat nuorten maksettaviksi. Kokoomusnuorten olisi hyvä perehtyä Suomen talouden lähihistoriaan, jolloin he huomaavat, että suurin velkaantuminen tapahtui Jyrki Kataisen valtiovarainministerikaudella. Haluan myös korostaa, että Kokoomusnuorten toivomat leikkauslistat eivät turvaa nuorten tulevaisuutta, vaan päinvastoin. Eikö 90-luvun lamasta opittu mitään?"

Kun Kokoomuksen ja Sdp:n talouspoliittiset linjat eroavat toisistaan näin radikaalisti, miten demarit voivat ajaa omaa linjaansa Kokoomus-vetoisen hallituksen apupuolueena? On todella ihme, että tämä "sekametelisoppahallitus" on pysynyt pystyssä näinkin kauan.

Eikö demarien olisi järkevää ryhtyä luomaan ensi vaaleja varten "työkansan hallitusblokkia". Eihän Sdp saa muuten millään omia linjauksiaan läpi. Kokoomus-vetoisen hallituksen apupuolueena roikkumien vie myös demareilta lopunkin kannatuksen. Jo nyt puolueen gallupsuosio on kaikkien aikojen alhossa.

Toimituksen poiminnat